Kallisarvoiset ystävät! ”… ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt.” Ilmestyskirja 21:4 Daniel ja minä Jojon ja Sheban kanssa Ohjusiskut Gazasta olivat 11 päivän helvetti. Naapuriemme pahanteko ei milloinkaan lopu. Levottomuuksien lietsonta alkoi Jerusalemin sydämestä, Damaskus-portilta ja sen lähellä kulkevalta pikaraitiolinjalta. Palestiinalaiset nuoret uskalsivat hyökätä juutalaisten kimppuun ja lähettää inhottavat hyökkäyksensä TikTok-kanavalle, jotta koko maailma näki, miten alhaisia he ovat. Sitten nuoret israelilaiset alkoivat taistella vastaan, mutta koko maailmakin meni sekaisin. Sekä israelilaiset että palestiinalaiset pakenivat ohjuksia. Kaikissa suurissa kaupungeissa juutalaisia vastaan hyökättiin, heitä vainottiin, ajettiin takaa, hakattiin, heille huudeltiin ja heitä uhkailtiin raiskauksilla ja kuolemalla. Israelissa poltettiin 112 synagogaa, satoja koteja ryösteltiin ja moniin tehtiin vahinkoa Israelin ydinosassa. Tämä mielettömyys jatkuu eri puolilla maailmaa. ”Ja peto … lohikäärme antoi sille voimansa ja valtaistuimensa ja suuren vallan.” Ilmestyskirja 13:2 [Englanninkielinen käännös ilmaisee asian hieman toisin: Pedolle annettiin voima sotia pyhiä vastaan.] ”Ei, ei!” te sanotte. ”Olet erehtynyt; tuo Kirjoitusten kohta tapahtuu ahdistuksen aikana.” Unohtakaa …

Toukokuu 2021 Shalom, kallisarvoiset ystävät! Tilanteiden kiihtyessä ja kuumetessa maailmassa haluan lähettää toivoa ja rohkaisua teille ja läheisillenne. Tehtävämme uskovina on käyttää sitä voimaa, joka on saatavissamme. Se on rukous. Paras tuntemani tapa rukoilla on Kirjoitusten käyttäminen. Voimme tietenkin aina rukoilla kielillä sen mukaan, mitä Henki antaa rukoiltavaksemme. Niinhän teemme päivän mittaan ja välillä jopa nukkuessamme. Miten rukoilla oman elämän puolesta?”ja jos silloin joku ihminen, kuka hyvänsä, tai koko sinun kansasi Israel, rukoilee ja anoo armoa, kun he kukin tuntevat vitsauksen ja tuskan, joka on kohdannut heitä, ja ojentavat kätensä tähän temppeliin päin, niin kuule silloin taivaasta, asuinpaikastasi, ja anna anteeksi ja anna jokaiselle aivan hänen tekojensa mukaan, koska sinä tunnet hänen sydämensä — sillä sinä yksin tunnet ihmislasten sydämet – että he pelkäisivät sinua ja vaeltaisivat sinun teitäsi, niin kauan kuin he elävät tässä maassa, jonka sinä olet meidän isillemme antanut.” 2. Aikakirja 6:29-31 Miten rukoilla nykyisen tilanteesi puolesta?”Olkaa lujat ja rohkeat, älkää peljätkö älkääkä arkailko Assurin kuningasta ja kaikkea joukkoa [lisää tähän oman pelkosi aihe], joka on hänen kanssansa; sillä se, joka on meidän kanssamme, …

Kallisarvoiset ystävät! Shalom ja siunattua pesachin ja pääsiäisen aikaa! Lähetämme rakkaudellisia rukouksia toivottaen teille turvallisuutta, terveyttä ja menestystä. Usein kodissamme kolmi- ja nelikymppisemme huudahtavat yhdessä Jayn ja minun kanssani: ”Kiitos Abba, olemme niin siunattuja.” Olemme kiitollisia terveydestä, ja koemme kulkevamme eteenpäin. Julistamme ja ylistämme Hänen siunauksiaan. Tarvitsemmeko siihen syytä? Emme oikeastaan, mutta otetaan vaikka aluksi se seikka, että nimemme ovat kirjoitettuina Karitsan Elämänkirjaan. Meidän elämänhistoriamme on uudelleenkirjoitettua, koska: Hän on ylösnoussut!Hän on totisesti ylösnoussut!Hallelujaa! Jay filmasi hiljattain sen unohtumattoman kohtaamisen HERRAN kanssa, joka hänellä oli vuonna 1969 pikkuruisessa, kuumassa ja savuisessa sekä moskiittojen täyttämässä slummissa Filippiineillä. Oppiaihe koski Jumalan mittaruo’on määriä hänen elämässään. Hesekiel 40:3 ja Ilmestyskirja 11:1 Apostoli Paavali esittää hyvin tärkeän kysymyksen Korinttilaiskirjeessä 3:16 ”Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?” Uskon hänen toteamuksensa olevan täysin relevantti nykyäänkin. Joskus meidän on tarpeen tarttua mittaruokoon. Korona on ollut sellainen itsetutkistelun vaihe. Jayn puheenvuoro Saanhan viedä teidät 52 vuoden taa vuoteen 1969. Jätimme silloin taaksemme vauraan elämämme Kanadassa. Israel oli ensimmäinen pidemmän ajan pysähdysetappimme ”partiolaismatkallemme” maailman ympäri. Tiesimme palaavamme sinne elääksemme maassa. Annoimme …

Kun sanon sanan ”maski”, mitä tulee mieleesi? Onko tämä kompakysymys? Ei. Minulla maskit olivat tuttuja, olenhan sairaanhoitaja. Käytin maskia leikkaussalissa tai työskennellessäni tarttuvien tautien parissa. Maskin käyttäminen oli yksinkertaisesti normaalia menettelyä. Nykyään kaikki maailman ihmiset ovat käyttäneet maskia yli vuoden ajan. Ostan halvimpia ja yleisimmin käytössä olevia paikallisesta supermarketista. Minua ei häiritse, että omani ovat samanlaisia kuin useimmilla muilla. Panen maskin kasvoille lähtiessäni kotoa hoitamaan jokapäiväisiä rutiineja, eikä minuun vaikuta sen käytön pakollisuus. Sujautan sen taskuun kotiin palattuani. Hiljattain pojillani ja minulla oli tuotantopalaveri ja he ilmoittivat: ”Kun tuorein kirjasi nyt on julkaistu, sinun on tarpeen olla enemmän läsnä sosiaalisessa mediassa.” Tunsin oloni ahdistuneeksi, ja vastauskommenttini oli kielteinen. En kertonut heille syytä, koska tuossa tilanteessa en voinut tarkoin osoittaa alkusyytä. Aina kun kävimme samaa keskustelua ylleni tulvi irrationaalinen pelko. Se oli huolestuttavaa. Miksi minä pelkäsin ns. sosiaalista mediaa? Eikö se ole kaiken kaikkiaan nykymaailman tapa toimia menestyksellisesti? Asiasta käymämme viime keskustelu aiheutti minulle luisumisen paniikkimoodiin. Silloin totesin, että minun oli vetäydyttävä ja otettava aikaa vastauksien löytämiseen. Hiljentyessäni muistin olleeni nuorena tuskallisen yksityinen ja arka. Valitsin …