Shabbat shalom jokaiselle ja kaikille! Tänään, tammikuun 27. päivänä 2022 on kansainvälinen holokaustin muistopäivä. ”Ei koskaan enää” on kovin banaali, eihän se todella merkitse mitään… koska sitä tapahtuu jälleen. Tietämättömät öykkärit kautta maailman käyvät juutalaisten kimppuun, vai pitäisikö minun sanoa ”ilmeisten juutalaisten kimppuun”. Mikä vastenmielinen ilmaus, vaikka juutalaiset ovat taistelun eturintamassa valtiomiehille sopivalla tavalla sonnustautuneina. Tällä ei ole mitään tekemistä heidän pukeutumistapansa kanssa. Jälleen kerran on sosiaalisesti hyväksyttävää piikitellä, pilkata ja vahingoittaa juutalaisia. ”Olemme vahvoja, koska meillä nykyään on Israel.” Merkityksettömiä sanoja, jos tietää mitäänkään tästä hämmästyttävästä maasta; maasta, joka nykyään on tähtäyskohta niille, jotka valitsevat katseen kääntämisen pois heistä, jotka ovat todellisia sorron ja vihan harjoittajia. Voisin jatkaa loputtomiin, mutta te lopettaisitte lukemisen. Emme ole ainoita vainottuja, mutta juutalaisia on johdonmukaisesti vainottu Aabrahamin ajoista lähtien! Wannseen konferenssi päätti paholaismaisesta ”lopullisesta ratkaisusta”. Jonathan Tobinin alkuperäinen englanninkielinen kirjoitus löytyy osoitteesta JNS.org. ”Oli suuri päivä israelilaiselle diplomatialle, kun ensimmäistä kertaa YK:n yleiskokous antoi julkilausuman, jota sponsoroi juutalaisvaltio, ja se sai lähes maailmanlaajuista tukea. Julkilausuma hyväksyttiin tammikuun 20. päivänä eli Wannseen konferenssin 80-vuotispäivänä; konferenssin, jossa natsien byrokraatit kokoontuivat …

Kallisarvoiset ystäväni! Aloitan kiitoksillamme lähettämistänne lämpimistä korteista ja kirjeistä. Jatkakaamme Jumalan valtakunnan rakentamista vuonna 2022! Rohkeutta. Luku 20 merkitsee sovitusta ja luku 22 Kaikkivaltiaan valoa tai kirkkautta, gloriaa. Joten, odotetaan muutosta parempaan. Aluksi… Kirjoitan tätä perjantaina tammikuun 7. päivänä. Tuuli kaappaa muezzinin [rukouskutsun laulaen minareetista kuuluttavan henkilön] hurjan julistuksen, joka kuuluu varsin vihamielisestä kylästä kukkulan toiselta puolelta. Vihan heidän voimallisissa julistuksissaan voi kuulla. Olen iloinen, etten ymmärrä noita vihan täyttämiä valheita ja uhkauksia. Isä, armahda meitä kaikkia. Viha on kovin rampauttavaa. Kyllä vain, meillä on hyvin kallisarvoisia palestiinalaisia ystäviä, jotka kutsuvat meitä perheekseen. Viime viikolla nautimme juhla-ajan aterian heidän kylässään. Ystävämme Magid – arabian kielen ihmettä merkitsevä sana – kertoi ylpeänä tytärtensä saavutuksista. Yksi heistä opiskelee lakia Heprealaisessa yliopistossa, toinen liiketoimintaa ja kirjanpitoa sekä kolmas lääketiedettä. He ovat ylpeitä ihmisiä, jotka seisovat rohkeasti selkä suorana. Eräs järkyttynyt ystävä Kanadasa kirjoitti hiljattain: ”Missä olet Jumala? Mitä olet tekemässä? Kanadassa paha on niin voimallinen, että se murtautuu kaikkialle. En todellakaan pysty katsomaan uutisia… ja sitten on vielä covid.” Nykyään havaitsemme menetystä ja siitä seuraavaa lannistumista joka kylässä, …

”Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.” Matteus 11:28 Meidän rakastettu Jeesuksemme antoi meille nämä neuvot. Koska ne tulevat Yhdeltä, joka oli täydellisen kuuliainen omalle Isälleen, otan nuo sanat vastaan syvälle sydämeeni! Jos milloinkaan tarvitsemme rohkeutta ja sisua seistäksemme suorassa, niin juuri näinä päivinä. Pimeyden ydin pyrkii hallitsemaan ja pitämään valtaa, mutta se joutuu häviölle. Haluan kiittää teitä kaikkia, jotka olette hiljattain rukoilleet puolestani. Pääsin juuri pois Shaare Tzedek -sairaalasta (Vanhurskauden portit) täällä Jerusalemissa. Olen kotona ja lepäilen. Kuuden päivän ajan minulle tehtiin tiiviisti tutkimuksia, mm. kolme magneettikuvausta, selkäydinpunktio, hermojen ja lihasten tutkimuksia, lukemattomia verikokeita ja koko kehon skannauksia. Kaikkien tulosten saaminen kestää kaksi viikkoa. Ainoat oireeni ovat vasemman silmän tuplanäkö, hyvin heikko oikea käsi ja väsymys. Jouluaattona kotimme on avoinna israelilaisille ystävillemme, jotka tulevat hyvin mielellään käymään ja istuskelemaan kanssamme takkatulen äärellä. Joka kerran tunnelma on erityinen, eikä kukaan halua lähteä kotiin. Jouluna meitä on 12 perheenjäsentä nauttimassa juhlakalkkunaa sisareni Patrician ansiosta. Tänä vuonna ei anneta lahjoja, mutta jokainen mukanaolija on lahja ja tuo jotain ruokapöytään; joko tarinan, laulun …