Kallisarvoiset ystävät!
Huulillani on näinä päivinä ollut tämä rukous: ”… ohjaa minut iankaikkiselle tielle. Psalmi 139:24
Perjantaina 26. huhtikuuta veimme nuorimman poikamme Danielin ensiapuun, koska hänen puheensa puuroutui eikä hän pystynyt ilmaisemaan ajatuksiaan. Monet teistä jo lukivat rukouspyyntömme hänen puolestaan. Kiitos rohkaisevista ja lohduttavista rukousviesteistänne Danielin puolesta. Hän oli viikon sairaalassa, missä tehtiin laajoja tutkimuksia. Tähän mennessä tiedämme vain, että hänellä on tulehdus aivoissa. Ehkäpä veri- ja selkäydinnestekokeiden tulokset valottavat, mistä kyse. Tällä hetkellä hän on kotona ja saa steroideja, jotka tekevät hänet kovin väsyneeksi. Jotenka… on levon ja harkinnan aika; niin hän tekeekin. Daniel sanoi: ”Aistin rukoukset. Kiitä kaikkia puolestani ja pyydä, etteivät vain lopeta!”
Rohkaisemme itseämme tällä lupauksella. ”Armo ja totuus tapaavat toisensa, vanhurskaus ja rauha suutelevat toisiaan.” Psalmi 85:11
Daniel vastasi tähän mielenkiintoisella tavalla: ”Tuo avioliitto tuottaa uskovan lapsen.”
Kolmas magneettikuvaus on määrä tehdä kesäkuussa ja neurologian professori pyrkii sitten määrittelemään, mistä oikein on kyse. Daniel ei ole vielä kunnossa, joten muistakaa häntä rukouksissanne HERRAN edessä. Kiitos!
Perheemme on lähentynyt toisiaan yhä enemmän tämän kaiken johdosta, tietenkin. HERRA on siunannut meitä kovin monin tavoin, ehkä suurin niistä on tunne perheen keskinäisestä yhteydestä ja yhtenäisyydestä.
Saanhan vähän pohtia tuota aihetta, joka ei koske vain omaani, vaan Israelin perhettä. Viime viikolla pysähdyimme muistelemaan 6 miljoonaa juutalaista, jotka menehtyivät holokaustissa. Kuuntelimme elossa selviytyneiden kertomuksia kokemastaan. He kyynelehtivät kertoessaan menetyksistään; pikkuveli tai pikkusisko, vanhemmat, isovanhemmat, tädit, sedät ja enot, kodit, minuus, kaikki.
Israel käsitteli tätä mykistävää murhenäytelmää jo ollessaan nuori kansakunta. Me kertaamme ja muistelemme. Kyse ei ole kuolettavasta käytännöstä vaan elämää edistävä, sillä me kuuntelemme ja opimme tästä elävästä historiasta, joka elää keskellämme. Emme piilota tuskaamme, jaamme sen keskenämme. Rukoilemme, ettei sellaista milloinkaan enää tapahtuisi uudelleen. Silti antisemitismi on kasvussa joka puolella maailmaa hälyttävässä määrin. Täällä Israelissa olemme hyvin tietoisia perhesiteistä. HERRAN sydämellä on Hänen perheensä; juuri sen vuoksi tämä piskuinen kansakunta muodostettiin! Totuus on, että maailmanlaajuinen viha juutalaisia ja kristittyjä vastaan on olemassa.
Tällä viikolla meillä on toinenkin muistopäivä: kaatuneiden sotilaiden ja terrorin uhrien muistopäivä. Uhreina kuolleiden lukumäärä lisääntyy. Israelin surressa se myös juhlii kansakuntana, ja Hamas Gazassa riehuu. Tällä viikolla neljä israelilaista on kuollut. Yli 700 rakettia ammuttiin Israelin eteläosaan; iskujen loppuminen ei ole näköpiirissä. Usean päivän ajan perheitten on pitänyt pysytellä pommisuojissa. Heti muistopäivän jälkeen juhlimme Israelin 71. itsenäisyyspäivää. Miljoonien israelilaisten tavoin Rawlingsitkin viettävät sitä perhepiirissä grillijuhlan merkeissä. Iloitsemme, sillä vastoin kaikkia odotuksia, vuonna 1948 muodostettu Israel on kypsynyt täyteen mittaan kansakuntana. Se seisoo vahvana eturivin kansakuntana maailmassa. Silti viha ja valheet ovat vallalla. Ei ole sattumaa, että Eurovision laulukilpailut pidetään Tel Avivissa. Hamas pyrkii terrorisoimaan kymmeniä tuhansia kansainvälisiä, teini-ikäisiä vieraitamme. He osuisivat kovin mielellään konserttisaliin ja tuottaisivat juhlallisuuksille kurjan päätöksen. Kiusaava öykkäri etsii aina huomiota kaikin keinoin.
Jay ja pojat kiittävät yhdessä kanssani etuoikeudesta olla osa tätä kansakuntaa juuri tänä historian aikana. Kukaan EI sano sen olevan helppoa. Me kaikki olemme siunausten ja rikastuttavien asioiden läpitunkemia, ja ne juontuvat siitä, että olemme osa Israelia. Uudestaan ja uudestaan perhetunne nousee esiin. Isä Jumala toi meidät kotiin Israeliin. Saamme energiaa uskoessamme näihin profeetallisiin sanoihin: Herra vastasi: ”Minä teen liiton, ja koko sinun kansasi nähden minä teen ihmeitä, jollaisia ei ole tehty yhdessäkään maassa eikä minkään kansan keskuudessa. Koko kansa, jonka keskellä sinä olet, on näkevä Herran teot, sillä se, mitä minä teen yhdessä sinun kanssasi [Israel], on pelottavaa [ihmetyttävää].
2. Moos. 34:10
Päätteeksi: hellikää perheitänne. Muutos on ainoa elämän pysyvä seikka, mutta me kaikki aloitamme ja päätämme sen perheestä ja perheen kanssa. Perhe on yksi Jumalan mestariteoksista. Kun on paikka minne mennä – perheen luo, kotiin – juutalaiselle sydämelle se merkitsee Israelia. Kun on joku, jota rakastaa – oma perhe –; sellainen on suunnaton siunaus. Sydämemme sykähtävät joka vuosi muistaessamme mistä tulimme ja miksi asumme täällä, tällä piskuisella tontilla. Ja etenkin ajatellessamme minne loppujen lopuksi olemme matkalla! Aamen.
Meridel Rawlings Box 84156, Mevasseret Zion, 9079097 Israel.