Finnish Newsletters

Pieni hiljainen ääni… Kislev 23, 5779 / joulukuu 2018

Photo by Sander Crombach on Unsplash

Rakkaat ystävät!

Kehotan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, kuninkaiden ja kaikkien vallanpitäjien puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikin tavoin hurskaasti ja kunniallisesti. Se on hyvää ja mieluista Jumalalle, meidän pelastajallemme… 1. kirje Timoteukselle 2:1-3

Presidentti George Hubert Walker Bush pääsi ajasta ikuisuuteen 94-vuotiaana marraskuun 30. päivänä 2018. Koko perhekuntamme vaikuttui hänen elämäntarinansa äärellä. Hän kunnioitti vanhempiaan ja sanoi: ”Äitini opetti minua olemaan kerskailematta ja asettamaan aina toiset etusijalle.”

Valokuvassa Jay ja Meridel Rawlings

Bush syntyi vuonna 1924 ja hänet kasvatettiin kunnioittamaan Jumalaa ja maataan.
Pearl Harbourin tapahtumien jälkeen tämä nuori, juuri lukion päättänyt ja 18 täyttänyt nuori mies liittyi armeijaan tuolloin nuorimpana merivoimien sotilaana. Hän suoritti 58 lentokomennusta. Japanilaisten ilmatorjuntatulen osuttua hänen lentokoneensa se syttyi tuleen. Ihmeteltävällä tavalla miehistö suoritti pommitustehtävänsä ennen hyppäämistä ulos koneesta Tyynenvaltameren yllä. Bush oli sydänjuuriaan myöden murtunut tajutessaan kahden toverinsa kuolleen, koska heidän laskuvarjonsa eivät auenneet. ”Miksi en minä?” hän itki. Ihmeenomaisesti amerikkalainen sukellusvene pelasti hänet vedestä neljä tuntia myöhemmin. Hän palasi välittömästi taistelemaan.

Näimme filmiltä miten hän luki ensimmäisiä rakkauskirjeitään Barbaralle, josta myöhemmin tuli hänen vaimonsa 73 vuoden ajaksi. Heidän perheessään oli 6 lasta, 17 lastenlasta ja 8 lastenlastenlasta. Perhe oli keskeinen asia heidän elämässään. Robin, heidän vanhin tyttärensä kuoli nelivuotiaana kuuden kuukauden syöpätaistelun jälkeen. Isän rakastava kirje pienelle tyttärelleen ilmaisi väkevästi isän syvän menetyksentunteen.

Bush oli opiskellut Yalessa vain kaksi ja puoli vuotta ja lähtenyt yksin Teksasiin. Yhdessä vaiheessa hän maalasi öljytynnyreitä elannokseen ennen kuin siirtyi öljyteollisuuden pariin. Vailla kenenkään taustatukea hän pyrki nelikymppisenä Teksasin kuvernööriksi. Hän toimi myös Yhdysvaltain YK- suurlähettiläänä, sittemmin CIA:n johtajana, Yhdysvaltain Kiinan suurlähettilään ja Ronald Reaganin varapresidenttinä kahdeksan vuoden ajan.

Sitten Bush valittiin presidentiksi yhdeksi kaudeksi. Siirtyessään Valkoiseen taloon hän kirjoitti: ”En halua tuottaa minkäänlaista häpeää tälle viralle.” Hän oli maailmanhistorian kannalta ratkaisevan keskeisessa asemassa tarkasteltaessa Amerikan selviytymistä Kylmästä sodasta. Hänen kauaskantoiset ja viisaat päätöksensä tekivät maailmasta paremman paikan. Hänen lempinimensä oli ‘hellä herrasmies’. Hän todisti Berliinin muurin murtumisen ja koska hän ei toitottanut tätä voittoa Michael Gorbatsovista, Bush pystyi myöhemmin saamaan aikaan ydinasekiellon. Henkilökohtaisen vaikutusvaltansa turvin hän sai 40 kansakuntaa taistelemaan yhdessä Persianlahden sodassa, kun Saddam Hussein oli sytyttänyt Kuwaitin öljylähteet tuleen. Puolen miljoonan vahvuiset joukot taistelivat miljoonaa irakilaista vastaan vapauttaen Kuwaitin. Bush lopetti sodan lyhyeen ja sai 90 %:n kannatusluvut; saavutus, johon kukaan toinen Yhdysvaltain

presidentti ennen tai jälkeen ei ole yltänyt. Hänet tunnettiin huomaavaisuudesta ja henkilökohtaisista huomionosoituksista kaikkia hänen elämäänsä vaikuttaneita kohtaan. Hän oli kiitollinen saatuaan etuoikeuden palvella maataan ja kutsui presidenttiysvuosiaan upeiksi. Hävittyään presidentinvaalit Bill Clintonille, Bush puki sanoiksi viimeisenä unettomana yönään presidentin virassa sydämensä tuntoja näin: ”Sattuu, sattuu, sattuu. Olen epäonnistunut presidentti. Jätän kuitenkin arvion palveluajastani historioitsijoiden arvosteltavaksi.”
Oi, kunpa Jumala antaisi meille enemmän hänen kaltaisiaan johtajia tähän nykymaailmaan. Rukoillaan ja pyydetään suurisuuntaisesti, että maailmastamme tulisi ilon täyttämä!

Bush vanhemman päästyä eläkeikään, hänen poikansa presidentti George W. Bush ja Bill Clinton lähettivät hänet useille hyväntekeväisyysmatkoille onnettomuusalueille eri puolille maapalloa. Hän keräsi miljardi dollaria hyväntekeväisyysjärjestönsä Points of Lightin kautta. Sekä republikaanit että demokraatit arvostelivat ja hyljeksivät jokaista, joka teki yhteistyötä ‘toisen leirin’ kanssa. Kun eräs reportteri kysyi Bushilta: ”Miksi suhtaudutte ystävällisesti kilpakumppaniinne Clintoniin?” Bush vanhempi vastasi: ”No, pidän itseäni isänä, jota hänellä ei milloinkaan ollut.”

Hänellä oli kyllin suuri sydän, joten hän kykeni olemaan tekemisissä entisen poliittisen vastustajansa kanssa. Hän pystyi siunaamaan ja palvemaan häntä, ja yhdessä he pystyivät vaikuttamaan miljoonien kärsivien ihmisten elämään kaikkialla maailmassa. Se on toimivaa viisautta ja armoa!

Ollessaan yhä virassa presidentti Bush vieraili Israelissa. Olin hepreankurssilla paikallisessa vastaanottokeskuksessa lähellä kotiamme. En milloinkaan unohda miltä tuntui, kun rehtori ilmoitti: ”Huomenna presidentti Bush tulee vierailulle.” Kerrottuani siitä aviomiehelleni Jaylle hän kehotti minua ojentamaan lahjana videon ‘Gates of Brass’ (Vaskiportit). Se oli esitetty Israelissa ensi kertaa vuonna 1986, joten se oli ajankohtainen. Se kuvattiin tapahtumapaikoilla Neuvostoliitossa. Siitä tuli äänitorvi ääntä vailla oleville venäjänjuutalaisille, joille ei annettu lupaa muuttaa Israeliin. Jay teki kopion presidenttiä varten ja liitti siihen henkilökohtaisen viestin. Tiesin päässäni ja sydämessäni, että tämä oli HERRAN meille tarjoama hieno mahdollisuus. Olin innoissani – ja peloissani samalla kertaa. Kirjoitan kuitenkin tämän seuraavan kertoakseni teille miten helposti menetämme meille valmistetun siunauksen. En kuunnellut pientä hiljaista ääntä enkä aviomiestäni. Koska itsetuntoni oli nollilla, en kyennyt tarttumaan tilaisuuteen. Lintsasin enkä mennyt oppitunnille. Kyllä, inhosin itseäni silloin. En vain pystynyt kohtaamaan niin tärkeää henkilöä. Ihan järjetöntä, tiedän kyllä. Jänistin. Pahoittelen ja kadun tietysti tottelemattomuuttani ja Jumalan meille osoittamien armollisten suunnitelmien menettämistä siinä hetkessä. Miksi moinen tilannekauhu? En ole varma. Joskus me vain pilaamme tilanteen.

Kysymys: ”Onko tällaista koskaan tapahtunut kenellekään teistä?”

Isä Jumalalla on hyvät suunnitelmat kutakin meitä kohtaan; ihania, kauaskantoisia suunnitelmia. Ja kun kaikki on valmista, olemme itse ainoita, jotka voimme estää omaa elämäämme. Kaikki ne suuret lahjat, mahdollisuudet, tilaisuudet ja kohtaamiset, jotka Pyhällä on meitä varten, me voimme tärvätä ne. Miksi? Koska meillä on sanomattoman valtaisa lahja: vapaan tahdon valinta. Voimme valita tottelemisen ja olla avoimia mahdollisuuksille tai sulkeutua niiltä. Miten Sinä valitset?

Valokuva: Dan ja Josh siunasivat minua antaen 77-vuotislahjaksi elämäni ensimmäisen parin Adidas-lenkkareita!

Kadun luonnollisesti uskonpuutettani. Tuotin HERRALLE, itselleni ja aviomiehelleni ja Jerusalem Visatasin työlle pettymyksen. Olemme vain yhtä vahvoja kuin heikoimmat hetkemme. Minun oli kohdattava puutteellisuuteni ja päätin olla tottelevainen, kun minua pyydettäisiin tekemään jotain vaikeaa. Oma selitykseni: olen luonteeltani sulkeutuva, pidän paljon yksityisyydestä. Julkisuudessa oleminen ja ihmisten kohtaaminen lukeutuu itselleni kaikkein vaikeimpiin asioihin. Mutta arvaatteko mitä? Se EI ole pätevä syy tai selitys. En halua enää milloinkaan päästää taivaallista kohtaamista valumaan läpi sormien.

Olen vailla sanoja yrittäessäni kirjoittaa rukouskirjettä. Eläminen hyvin lähellä Lähi-idän mielettömyyttä on välistä hermoja repivää. Mitä enemmän näen ja kuulen, sitä hiljaisempi minusta tulee. Elämme lopunaikoja. Käsillä on kestäväisyyttä ja selviytymistä vaativa aika. Rukoilen päivin ja öin, sillä maailma näyttä olevan kovin poissa oikealta tolalta. Israelia ja ympäröiviä arabimaita sekä maailman eri osia koskevat uutiset ovat hirvittäviä. Lausutaan Kaikkivaltiaalle Hänen antamiaan lupauksia; sellaisia psalmista 2 ja Matteuksen luvusta 5 löytyviä. Rukoilettehan maailman johtajien puolesta, ei vain silloin, kun olemme heidän kanssaan samaa mieltä. Pyytäkää Pyhää Henkeä vierailemaan kaikkien näiden johtajien luona. Emme ole täällä tuomitsemassa tai valittamassa. Rukoillaan, että esiin nousee jumalisia johtajia.

Olen iloinen voidessani kertoa, että tuorein kirjani ‘Erasing the Indelible Stain’ (Pysyvän tahran poistaminen) on menossa oikoluettavaksi. Se on opetusta mahdottomien, sukupolvia kestäneiden vääryksien, rikkomuksien aiheuttamien tahrojen parantumisesta. Tuoreet epigenetiikan tulokset osoittavat miten esivanhempamme vaikuttavat meidän DNA:hamme. Tulokset osoittavat Kirjoitusten paikkansapitävyyden, sillä niissähän todetaan isien syntien ulottuvan kolmanteen ja neljänteen polveen asti.

Käytän kirjassani esimerkkeinä todellisia elämänvaiheita, joista minä ja muut ovat selvinneet. Emme ainoastaan selvinneet, vaan selitän, miten me olemme oppineet kukoistamaan! Kerron lukijoille suurella vaivalla saavutetuista voitoistamme. Kirja ei sovi heikkohermoisille! Lahjoituksenne auttavat sen julkaisemista.

Olen innoissani, sillä Chris, Daniel ja minä suunnittelemme jälleen lähtevämme Nepaliin vuoden 2019 maaliskuussa. Menemme opettamaan nepalilaiselle perheellemme viestintätaitoja. Chris opettaa tietokonetaitoja ja CAN-projektin (Change Action Nepal – muutos, toiminta, Nepal) nettisivujen ylläpitoa. Chris loi nuo sivut ja on ylläpitänyt niitä vuosia. On aika saada nepalilaiset tekemään tuo työ itse. Daniel ja minä filmaamme haastatteluja ja viemme henkistä tukea Indiralle, joka vastaa tuosta työstä. Chris on päättänyt tehdä elämäntarinastani filmin.

Kiitos lahjoituksista tälle äärettömän vaikealle, mutta hyvin tärkeälle työlle, jolla pelastetaan ihmiskauppaan joutuneita tyttöjä ja poikia. Tarvitsemme varoja ostaaksemme heille kodin. Tarvitsemme rahaa myös lentolippuihin ja majoitukseen. Olettehan anteliaita! Olemme itse laittaneet likoon kaiken liikenevän. Autattehan meitä tekemään mahdottomia.

Siunaan teitä vuoden 2018 ollessa lopuillaan. Vuosi on ollut monivaiheinen meidän perheellemme. Kaikkein huikeinta olivat viime kuussa aviomieheni erikoislääkärin lausumat sanat: ”Jay, sinulla on kaksikymppisen sydän!” Millaisen sanomattoman suuren lahjan olemme ilmaiseksi saaneet Messiaaltamme, joka maksoi kaiken. Hänen armonsa ja Jumalan Sanan kiistämätön todistus ja voima tekevät meidät nöyriksi. Kerrottakoon uusille lukijoillemme, että Jaylle tehtiin avosydänleikkaus kesäkuussa 2017.

Tiimimme ja perheemme lähettävät yhdessä siunauksia teille Israelista nyt hanukan ja joulun aikaan. Juhlitaan VALOA! JOS emme niin tee, pimeys lisääntyy. Miksi? Koska pimeys on yksinkertaisesti valon poissaoloa. Meidän tehtävämme on saada aikaan muutosta. Meillä kaikilla on merkittäviä tehtäviä suoritettavana.

Te olette maailman valo. Niin loistakoon teidänkin valonne ihmisten edessä, että he näkisivät hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa. Matteus 5: 14, 16

Harkitsettahan lahjoituksen tekemistä tähän työhön. Se on varsin hyljeksittyä.
Voitte kirjoittaa šekin Meridel Rawlingsille tai Still Small Voicelle. Kirjeet tulevat nekin perille. Nettisivuillani www.stillsmallvoice.com on myös PayPal -tili.

page3image30774336

Lähetämme runsaita siunauksia täältä kodistamme teidän koteihinne näin valonjuhlan aikaan!

Picture of Jerusalem above: Photo by Sander Crombach on Unsplash