Shalom, shalom rakkaat ystävät!                          Sivan 5777 / toukokuu 2018

Tervehdykseni merkitsee täydellistä rauhaa, mikä taas hepreaksi tarkoittaa eheyttä, kokonaisena olemista kaikilta osin! Jeesus jakoi sitä sanoessaan: ”Rauhan minä jätän teille: minun rauhani…” Joh 14:27

Valokuva vasemmalla: Jay & minä viettämässä kultahääpäiväämme, 50 yhteistä vuotta.

Valokuva oikealla: Ydinperheemme. Vasemmalta oikealle: Chris lensi tänne Helsingistä. Hän on mediasunnittelija. David tuottaa uutisfilmejä Media Linelle. Daniel on käytännön filmituottajamme Israel Visionissa. Josh on mediasunnittelija, joka tekee ajatustyötä kaikilta osin työtämme. Nämä miehet ovat seisseet rinnallamme koko matkan mitan. He ovat antaneet meille 8 ihanaa lastenlasta, iältään 19, 18, 17, 15, 14, 12 ja 11-vuotiaat kaksoset. Lastenlapsista näkyy, että he seisovat meidän työmme kannattelemina. Sydämemme on täynnä kiitosta HERRALLE, Israelin Jumalalle, joka ei milloinkaan ole jättänyt meitä yksin tai hylännyt meitä, vaan on johdattanut meitä taipaleen joka askeleella! Halleluja-huutoja suurelle Lunastajalle. Muistamme myös siunata jokaista tämän kirjeen lukijaa, sillä teillä on ollut hyvin merkittävä osa meidän tarinassamme. Olette rakkaita meille! Kertokaa muillekin!

Toisen Samuelin kirjan kohta 7:23 on Jayn lempijae… ”Mikä kansa on sinun kansasi Israelin vertainen? Se on maan päällä ainoa kansa, jota Jumala itse on tullut lunastamaan kansakseen, tehdäkseen sen kuuluisaksi ja tehdäkseen meille ja sinun maallesi suuria ja pelottavia tekoja. Näin sinä teit kansasi vuoksi, jonka sinä lunastit itsellesi Egyptistä, pakanoiden ja heidän jumaliensa vallasta!

Täällä Israelissa tuntuu uudelta ja ihanalta kokemukselta tulla hyväksytyiksi sellaisina kuin olemme! Ihan yksinkertaisesti. Profetia toteutuu silmiemme edessä. Juhlimme Jerusalemin 50-vuotista vapautta. Kaupunki vapautui vuonna 1967 Israelin kamppailtua irti Jordanian vallanalaisuudesta, jota kesti 1948-1967. Juutalaiskorttelia oli hävitetty järjestelmällisesti: synagogia käytetty käymälöinä tai talleina tai ne oli poltettu sisältä. Muinaisia Öljymäeltä otettuja hautakiviä oli hyödynnetty katukiveyksenä jordanialaisessa tiessä, joka johti kaunpungista itään. 19 vuoden ajan Jerusalem oli kärsinyt tarkka-ampujista, jotka väijyivät siviilejä Vanhankaupungin kuuluisilta muureilta. Luodit lohkoivat jälkiä entiseen kaupungintaloon. Ne ovat yhä jäljellä hiljaisina todistustajina sodasta. Jerusalem jaettiin muurilla kahteen osaan. Juutalaiset rukoilivat kaupungin vapautumista tästä vankeudesta. Kuolema oli pitänyt valtaa liian kauan. Länsimuuri, joka oli ollut kiellettyä aluetta juutalaisille, oli nyt AVOIN! Uupuneet sotilaat painoivat päänsä vasten sen kiviä ahdistuneina ja kiitollisina!

Hiljattain Hamasin hallitseman Gazan palestiinalaisia painostettiin 6 viikon ajan tuhoamaan Israelin ja Gazan välistä raja-aitaa. Perheet toivat vauvoja ja pikkulapsia etulinjaan. Musta savu sadoista poltetuista autonrenkaista saastutti ilmaa. Hamasin jäsenet lähettivät swastikoin koristeltuja, palavia leijoja yli rajan tarkoituksena sytyttää israelilaisia vehnäpeltoja tuleen. Hamas maksoi verirahaa perheille, joiden jäseniä kuoli. Katselin vastenmielisyyttä tuntien, miten he kietoivat pienen aasin Israelin lippuun ja polttivat molemmat. Gazalaiset polttivat Israelista tuodut öljysäiliönsä, mikä merkitsi miljoonien menettämistä. Hamasin aktivisteja ja paikallisia asukkaita kuoli heidän pyrkiessään murtamaan raja-aidan pystyäkseen ‘palaamaan takaisin’. Neljän sukupolven mittainen valhe kasvaa, ja yhä enemmän ihmishenkiä menetetään traagisella tavalla, mutta Israelilla on oikeus puolustaa rajojaan. Rukoilethan vihalla myrkytettyjen ihmisten puolesta.

”Kuin sokeat me haparoimme seinänvieriä pitkin, haparoimme kuin olisimme silmiä vailla. Sydänpäivällä me kompastelemme niin kuin hämärissä, olemme terveitten keskellä kuin kuolleet.” Jesaja 59:10

 

Vuonna 1967, 50 vuotta sitten, Israel kamppaili ja ylsi hämmästyttäviin voittoihin Egyptistä, Jordaniasta ja Syyriasta ainoastaan 6 päivän aikana! Yhtäkään sotaa ei ole käyty ja voitettu näin. Voittopalkintona oli Jerusalem. Maailma hämmästyi Israelin puolustusvoimien vallattua Ammunition Hillin – Ammusvarastokukkulan, vaikkakin hirvittävän raskain tappioin. Kun arabit totesivat, ettei Israel vetäytyisi vuoden 1948 aselepolinjoille, he pakenivat henkensä edestä. Kaikkivaltias palautti tuolloin kaiken Israelille. Voitto oli ylivoimainen. Surullista kyllä, maalliset johtajamme eivät yltäneet tilanteen tasalle valtaisan aluelisäyksen ja Temppelivuoren tärkeyden suhteen. Moshe Dayan pelkäsi 3. maailmansodan alkamista ja laittoi Temppelivuoren jälleen arabien valtaan ja vastuulle. Maan johtajat eivät kyenneet hyväksymään oman kansansa 2000-vuotisia rukouksia. Miten lyhytnäköisesti ja suorastaan jumalattomasti he toimivatkaan. He eivät kyenneet ottamaan vastaan siunauksia. Polttopiste oli tuolloin ja on nykyäänkin Jerusalem, joka yhä on pohjimmiltaan jakautunut kaupunki. Lue psalmi 2.

Siirrymme nopeasti 23 vuotta eteenpäin vuoden 1980 kesäkuuhun, jolloin knesset antoi Jerusalem-lain, jossa todetaan: ”Jerusalem on Israelin kansakunnan ja juutalaisten ikuinen ja jakamaton pääkaupunki.!” Taaskin maailma hurjistui ja sekosi. Arabimaat boikotoivat öljykuljetuksia jokaiseen niistä maista, joiden suurlähetystö jäisi Jerusalemiin. Arafat ja PLO kiihdyttivät propagandaansa ja vihakampanjointiaan koko maailmassa. Israel oli maailman kaikkein pahantahtoisin kansakunta, jota pidettiin paariana, jota vieroksuttiin ja joka eristettiin! Öljyntuottajamaat kiristivät jokaista maata, jonka suurlähetystä pysyisi Jerusalemissa. Maita, jotka olivat julistaneet Jumalan sanaa Hänen kaupunkinsa ylle! Kaikki taipuivat painostuksen edessä ja lähtivät sieltä, paitsi Costa Rica. Tuolloin pieni joukko uskalsi perustaa tuota boikottia vastustamaan suurlähetystön, josta kaikkien kansakuntien kristittyjen ääni voisi kuulua!

Siitä päivästä lähtien, kun Jay ja minä saimme kutsun vuonna 1969, olemme tehneet työtä Israelin hyväksi. Poikamme ovat ottaneet nykyään hoitaakseen tuon merkkiviirin. Elimme 7 vuotta eri puolilla maailmaa ja vierailimme juutalaisyhteisöissä ennen vuotta 1976, jolloin palasimme Israeliin 1976 ja laitoimme 3 pientä poikaamme israelilaisiin kouluihin. Jayn unelma filmien tuottamisesta toteutui kanadalaisen kristillisen puheohjelman,100 Huntley Streetin, johtajan David Mainsen siunausten turvin. Kirjoitimme yhdessä käsikirjoituksen vain yhteen filmiprojektiin. Jay lähti Bruce ja Moira Allanin sekä filmiryhmän kanssa eri puolille Israelia vuonna 1979. Tuotimme yhdessä filmin, josta tuli pian hyvin pidetty historiakatsaus nimeltä Apples of Gold – Omenia kultalmaljassa. Jay piti kiinni siitä, että israelilaiset kertoivat oman tarinansa. He olivat maksaneet hinnan profetian täyttämisestä. Monet eivät edes tajunneet tehneensä profeetallisia tekoja, joista oli ennalta kerrottu heidän omissa heprealaisissa kirjoituksissaan. Ja kyllä he kertoivatkin ihmeellisiä tarinoita! Apples of Gold esitettiin ensi kertaa Jerusalem-marssin yhteydessä vuonna 1980. Esityspaikkana oli arvovaltainen Israel-museo ja paikalla oli Israelin merkkihenkilöitä. Ihmeellistä. Esitimme filmin yksityisesti presidentti Navonille. Israelin ulkoministeriö osti Apples of Gold -filmin ensimmäiset kappaleet eri puolilla maailmaa olevien suurlähetystöjensä käyttöön. Halleluja!

Niinpä arabien ryhdyttyä boikottiin heinäkuussa 1980 vastauksena Jerusalem-lakiin, me olimme valmiit toimimaan. Tunsimme sydäntemme olevan samassa tahdissa tämän pienen kansakunnan rytmin kanssa. Päätimme noudattaa Jumalan sydäntä tässä asiassa. Olimme taas tekemässä historiaa. Yhdessä Jan Willem ja Widad van der Hoevenin, Merv ja Merla Watsonin, Tim Kingin ja muutamien muiden kanssa rukoilimme ja pyysimme johdatusta. Miten hyvin muistankaan tuon kuuman syyspäivän. Seisoimme yhdessä rukoilemassa kongressilavalla. Rohkaisin mieleni ja rukoilin ääneen profetoiden: ”Miksi käännette katseenne itään tai länteen, pohjoiseen tai etelään vapautusta, pelastusta etsien? Enkö ole sanonut Sanassani, että pelastuksen on määrä tulla Siionista!” Tuo olisi saattanut kuulostaa julkealta, ellei kyseessä olisi ollut Jumalan sydän, joka itki ja huusi kauttani. Nuo sanat mursivat hämmennyksen. Paljonpuhuvan, syvän hiljaisuuden vallitessa tiesimme, mitä tuli tehdä, ja olimme yhtä mieltä. Jan Willem julisti, että perustaisimme Jerusalemin kristillisen suurlähetystön! Meillä oli vastaus! Jumalan lapsilla olisi vastaisuudessa oma suurlähetystö Jerusalemissa. Kaupunki, jonka maailman suurlähetystöt olivat hylänneet, pysyy ikuisesti Suuren Kuninkaan kaupunkina! Watsonit olivat jo aloittaneet lehtimajanjuhlien järjestämisen kristityille vuonna 1979 ja suunnittelivat jo täyttä päätä vuoden 1980 juhlaa. Se pidettiin hienossa ympäristössä Bin ‘ya’neh ha Omahassa. Meillä ei ollut aavistustakaan siitä, tulisiko kukaan maailman boikotoimaan kaupunkiin. Lehtimajanjuhlaan saapui 3 000 ihmistä. He jäivät kaikkien kansojen suurlähetystön avajaisiin, siis ICEJ:n avajaisiin!

Oli Siionin juhlapäivä, kun 30.9.1980 International Christian Embassy – Kansainvälinen kristillinen suurlähetystö avattiin. Kannoin Kanadan lippua knessetissä maata edustaen ja rukoillen, että se ymmärtäisi asioiden oikean laidan. Teddy Kollek, pidetty pormestarimme 25 vuoden ajalta, lausui avajaisnauhan leikatessaan: ”Tämä ovat kaikkein merkittävin seremonia, johon olen koskaan osallistunut.”

Mediavastuu oli Jaylla, ja lukemattomat nimekkäät sanoma- ja aikakauslehdet maailmalta – mukaan lukien Time – raportoivat tästä ainutlaatuisesta tapahtumasta. Oi, miten pökerryttäviä ja ilontäyteisiä päiviä ne olivatkaan – maailmanlaajuisen sekasorron keskellä. Mikään ei ole muuttunut. Merv Watson näytti filmiä Apples of Gold kaksi kertaa viikossa ICEJ:n tiloissa noiden kahden alkuvuoden aikana. Filmi oli erinomainen opetusväline sekä turisteille että israelilaisille. Fishers and Hunters – Kalastajia ja metsästäjiä, ensimmäinen kirjani, julkaistiin samoihin aikoihin. Sen aiheena oli juutalaisten paluun edistäminen Israeliin; aivan profeettojen kertomalla tavalla ja kirjoitettuna omien kokemustemme ja matkojemme pohjalta. Alija on yhä äärettömän tärkeä seikka Israelin hallitukselle ja kristilliselle suurlähetystölle. Nykyään ICEJ on maailman suurin kristillinen sionistijärjestö, jolla on toimisto 83 eri maassa. Sitä johtaa taidollisesti saksalainen Jürgen Bühler. Halleluja!

Siirrytään nopeasti 38 vuotta ajassa eteenpäin toukokuuhun 2018. Olemme todistaneet suurlähetystöjen paluun alkua Jerusalemiin. Tämä muuttoaalto on merkki uudesta Israelia puoltavasta liikkeestä kansakuntien keskuudessa. Havaitsemme myös maailmanlaajuista liikehdintä pois BDS-liikkeestä (boikotointi, sijoitusten poisveto ja sanktiot). BDS-toiminta on nykyään lailla kiellettyä 26 osavaltiossa USA:ssa. Aikaa kului 38 vuotta Jerusalem-lain ja öljyboikotin jälkeen. Totuuden realiteetit alkavat vähitellen valjeta. Jumala siunatkoon presidentti Trumpia, joka kieltäytyi taipumasta uhkavaatimuksiin ja tekemästä myönnytyksiä aiemmin tai nykyäänkään. Todistimme Yhdysvaltojen suurlähetystön avaamista omaan ikuiseen ja näkymättömään pääkaupunkiimme valtaisaa ennakkoaavistusta ja iloa tuntien. Oli Israelin 70. syntymäpäivä, ijar-kuun 29. päivä tai 14. toukokuuta 2018 gregoriaanisen kalenterin mukaan. Tehtiin historiaa. Paluu alkoi Guatemalan ja Paraguain seuratessa vanavedessä. Kiitollisuus ja ilo ovat tunnettavissa kaduilla, kahviloissa ja kodeissa! Vaikuttaa siltä kuin joka puolella kaupungin yllä leijuisi odottavaa jännitystä ja elämää antavaa tuntemusta… elämme psalmia 126.

Kun HERRA toi takaisin Siionin vangitut / käänsi Siionin kohtalon, me olimme kuin unta näkevät. Silloin suumme täyttyi naurusta ja kielemme laulusta. Silloin kansojen keskuudessa sanottiin: HERRA on tehnyt heille / heidän puolestaan suuria. [KYLLÄ!!! ] “ Herra on tehnyt meille suuria tekoja ja me ILOITSEMME! Ne, jotka ovat kylväneet kyynelin, saavat korjata iloiten. Hän, joka jatkuvasti lähtee itkien ja vie kylvösiementä, hän saa epäilyksettä palata riemuiten ja tuoda mukanaan lyhteensä. (Vapaa suomennos suom.huom.)

Valokuvassa vasemmalla: lippuja liehumassa Jerusalemin lyhtytolpista vuoden 2018 toukokuussa. Runsain siunaavin terveisin Jerusalemista – sen 50-vuotista vapautta ja meidänkin vapauttamme juhlien

Meridel ja miehet – Rawlingsien perhe

Olemme päättäneet sulkea tilini Nordeassa monien hankaluuksien jälkeen. Varoja ei myöskään ole kertynyt keneltäkään Suomesta. Jos kuitenkin haluat lahjoittaa, voit lähettää rahaa poikani pankkitilille. Hän lähettää varat minulle elokuuhun asti, jolloin tulemme Suomeen. Avaan silloin uuden pankkitilin.

Aktia Pankki
Tilinumero: FI1840500010059666
BIC: HELSFIHH
Tilinomistaja: Rawlings James

Lähetäthän postia osoitteeseen: Meridel Rawlings, Box 84156, Mevasseret Zion, 9079097.  Pay Pal- toiminto löytyy nettisivuilta stillsmallvoice.tv ja israelvision.com