Latest Posts

Still Small Voice Calling… May 2018

Dearest Friends who care about us Rawlings!

You can always meet me via email:  or visit my website and subscribe to my letters at:   Share them with your friends!

Truthfully, most of all  I enjoy your letters to Meridel Rawlings, Box 84156, Mevasseret Zion, 9079097 Israel. Mevasseret Zion is a beautiful suburb of Jerusalem, on the Hills of Benjamin. Let us know when and if you visit Israel.

To begin, I want to share this quote that arrived in an envelope Jay picked up at our post box today. It means the world to me. “It is always with joy and a mixture of tears that come when reading your correspondence. The best way I can describe it is; the Presence of the LORD comes when reading the words on the page. So you see Meridel, it is truly a privilege to sow into the good soil of your work.”  Mary ‘Joyce’ M. USA

Your seed is welcome in any currency. The postal service works, send with prayer.

I try to respond to every letter, each is a gift! We could not have accomplished so much, but for your prayers, trust and loving kindness… Let blessing flow; I believe to read in your next letter that your gift to me has been multiplied back to you many times. I will bless those who bless you, and I will curse him who curses you: And in you all the families of the earth shall be blessed. Genesis 12:3   …Abraham shall surely become a great and mighty nation and all the nations of the earth shall be blessed in him. For I have known him, in order that he may command his children and his household after him, that they keep the way of the LORD, to do righteousness and justice… Genesis 18: 18, 19.

but, glory, honour and peace to everyone who works what is good, to the Jew first and also to the Greek… Romans 2:10  Our Father includes each one who names His Name!  

As a child of 4 years (photo left), I grew up in a family who took us with them to old fashioned camp meetings in Canada. We even had a family cabin, made of split spruce logs. It was a heavenly place to us children, because of the music, classes and fun. We felt secure and loved. The main tabernacle had a roof, but no side walls with sawdust sprinkled over the dirt floor?  Well, what I will have never forgotten were the African American singers, who blessed us in the evening services… “dem bones, dem bones, dem dry bones… now hear the word of the LORD.” How well I remember being thrilled to their sound of joyful harmony. I couldn’t keep my feet still, they lit a spark inside of me. Back then in Canada, blacks were made very welcome. In fact, I was so in love with what I experienced that my first doll baby was pitch black! 

My Jewish Grandmother introduced me to the love of Jesus,  my Messiah, when I was four years old. That was 72 years ago, and I have known that I was LOVED ever since. Because of the sexual abuse that ran through my father’s family, I had been severely damaged and needed rescuing. Abba Father created in me a clean heart, and renewed a right spirit within me. Psalm 51 God’s love brought me to life, and so my heart was very open for the anointed Word and music we received at the Old Red Deer Campground in Alberta Canada back in the mid-fourties.

If you have any questions about child sexual abuse, write me.

April found us in Canada, praying for sick family members, and then we flew on to Dallas Texas. We delight in meeting new people. Upon arrival at the Dallas airport we met a black pastor and his wife from Florida. To break any strangeness, Jay told them our story of adopting Michael and Dubohl our Sudanese sons, their wives and 8 children. He explained that in spite of many trials, because we refused to give up after 8 long and trouble filled years, they have now immigrated to Canada. “What’s wrong with us in America?”  the Pastor queried. Seeing our white hair, his wife asked, “How long have you been married?”

“Fifty wonderful and eventful years!” Jay exclaimed. “I am blessing my wife by bringing her here to a TD Jakes Pastors and Leaders Conference!” We try to connect with those we meet in the most casual circumstances and give a good word of hope.

Jay, Daniel and I had our socks blessed off at the conference at the Potter’s House. What a privilege. I must say, “Once you have worshipped with black brothers and sisters, there is no other place to go except heaven!” Daniel summed it all up in one word: “Thrilling!” Jay loved the inspirational vocals and the intensity of worship. His headquarters, The Potters House in Dallas overflowed with the goodness of Father God.  We were made so welcome, and every time a woman learned that we were from Jerusalem, she would respond with, “Please may I have a hug!”  Yes, we chose to be on the Potter’s wheel, and Daniel wants us to take his brothers next year.  What a profound blessing it was to us all. We returned to Israel renewed and encouraged! For Your mercy is is great above the heavens! The LORD is good to all, and His tender mercies are over all His works! Ps 108:5, 145:9   Go to YouTube and type in T. D. Jakes.


In the photo left, meet Holly a counsellor and Brian Bol her husband, a ‘Le Cordon Blue’ chef. We had the privilege of meeting Holly and her beautiful family in Dallas during our recent trip. She was found on the streets of India by one of Mother Theresa’s sisters; a tiny child afflicted with polio. She was taken to their Home for Lost and Abandoned Children; and because of her disability she was placed for adoption, and entrusted to the Bayer family and raised in New York. I worked as a young nurse in a similar home in Darjeeling N W Bengal India. We had so much to share with each other. Her booklet “Moyna” is available at

I am happy to announce that the Change Action Nepal work  rescuing and caring for vulnerable women in Kathmandu (2013) is now registered in Canada, provincially and federally. Because the political situation is changing drastically in Canada, it is not possible to apply and receive ‘Income Deductible Status’ with out paying huge lawyer’s fees and very long waits. Daniel and I continue to look forward to our return to Nepal to strengthen our beloved Indira and her treasures! To help us go to:   Thank you!

With this, I shall close for now. We bless you from Israel. What momentous days we are living in. So much is happening, it seems prophecy is now set to unfold over Israel and the nations in a Biblical, prophetic opening as never before. Stay in the place of prayer, never underestimate the value of your contributions in prayer, service and giving. Dare to believe the Still Small Voice.  He know the plans that He has for you, ask Him, determine to be obedient in the smallest tasks. Lets not grow weary in well doing. We need to hang on; the Presence of His love IS the prize. In my May Still Small Voice I will tell of a dream and vision I had concerning the out pouring of God’s PRESENCE!  He is searching the earth for those who are faithful toward Him, and those not asking for ‘stuff’. Hallelujah. What a Saviour. He is our goal and the prize!

Thank you for praying for the PEACE of Jerusalem. You will prosper, that is certain!

Every blessing to you and yours.

Pieni hiljainen ääni kutsuu … Toukokuu 2018

Kallisarvoiset, meistä Rawlingeista välittävät ystävät!

Voit aina tavoittaa minut lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: tai käymällä nettisivuillani osoitteessa Lähetä sivut myös ystävillesi!

Totta puhuakseni, ilahdun eniten kirjeistä, joita lähetätte postiosoitteella: Meridel Rawlings, Box 84156, Mevasseret Zion, 9079097 Israel.

Mevasseret Zion on kaunis, Benjaminin kukkuloilla sijaitseva Jerusalemin lähiö. Kerrothan, jos tulet käymään Israelissa. Soita minulle:  971 54 471 1786, niin tavataan.

Aluksi haluan lainata tähän tekstikatkelman kirjeestä, jonka Jay löysi postilokerostamme hiljattain. Se on minulle hyvin tärkeä. ”Lukiessani Sinun lähettämiäsi uutiskirjeitä minut aina valtaa sekoitus iloa ja kyyneliä. Voin parhaiten kuvata sitä näin: lukiessani sivujen sanoja saan tunnun HERRAN läsnäolosta. Joten ymmärräthän Meridel, että on todella etuoikeus kylvää Sinun työsi hyvään maaperään.” Mary ‘Joyce’ M. USA 

Sinun siemenesi ovat tervetulleita minä tahansa valuuttana tai käteisenä. Käteinen kannattaa kääriä ohueen folioon. Toimii! Rukoilethan!

Yritän vastata jokaiseen kirjeeseen, jokainen on lahja! Emme olisi voineet saada aikaan yhtä paljon, ilman rukouksianne, luottamustanne ja lempeyttänne…Annetaan siunausten virrata; uskon voivani lukea seuraavasta kirjeestäsi, että antamasi lahja on kertynyt takaisin moninkertaisena. 

Minä siunaan ne, jotka siunaavat sinua, ja kiroan sen, joka kiroaa sinua, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki maailman sukukunnat. 1. Moos. 12:3 

Tuleehan Abrahamista suuri ja mahtava kansa, ja kaikki kansat maan päällä tulevat siunatuiksi hänessä. Sillä minä olen valinnut hänet, että hän käskisi lapsiaan ja perhettään pysymään HERRAN tiellä ja toimimaan vanhurskaasti ja oikeudenmukaisesti… 1. Moos. 18:18-19

Mutta kirkkaus, kunnia ja rauha jokaiselle, joka tekee hyvää, ensin juutalaiselle, sitten myös kreikkalaiselle… Kirje roomalaisille 2: 10

Isämme ottaa huomioon jokaisen, joka lausuu Hänen nimensä!

Nelivuotiaana (kuvassa vasemmalla) kasvoin Kanadassa perheessä, joka vei meidät vanhanaikaisiin telttakokouksiin. Perheellämme oli myös mökki, joka oli rakennettu halkaistuista kuusitukeista. Kokouspaikka oli meille lapsille taivaallinen paikka musiikin, opetuksen ja leikkien ansiosta. Tunsimme olevamme turvassa ja rakastettuja. Kokouspaikan keskustilassa oli katto, mutta ei sivuseiniä. Maalattialle oli levitetty sahanpuruja. Milloinkaan en ole unohtanut afroamerikkalaisia laulajia, jotka siunasivat iltakokouksia… ”kuivat luut, kuivat luut, nuo kuivat luut… kuulkaa nyt HERRAN sana.” Muistan tasan tarkkaan, miten heidän ilontäyttämät harmoniansa sykähdyttivät minua. En pystynyt pitämään jalkojani paikoillaan, he sytyttivät sisimpääni kipinän. Tuohon aikaan Kanadassa tummaihoisia arvostettiin. Itse asiassa, olin niin ihastunut kokemastani, että ensimmäinen vauvanukkeni oli pikimusta!

Juutalainen isoäitini teki Jeesuksen rakkauden minulle tutuksi, hän esitteli minut omalle Messiaalleni ollessani 4-vuotias. Siitä on 72 vuotta, ja siitä lähtien olen tiennyt olevani RAKASTETTU. Koska isäni perheessä kulki perintönä seksuaalinen hyväksikäyttö, olin vahingoittunut vakavasti ja tarvitsin apua. Abba Isä oli luonut minuun puhtaan sydämen ja uudistanut henkeni vahvaksi, kuten psalmissa 51 sanotaan.

Jumalan rakkaus toi minut takaisin elämään, joten sydämeni oli hyvin avoin voidellulle Sanalle ja musiikille, joita saimme kuulla Old Deer Campgroundissa Kanadan Albertassa 1940-luvun puolivälissä.

Mikäli sinulla on kysymyksiä lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä, niin kirjoita tai soita.  

Viime huhtikuussa olimme Kanadassa rukoilemassa sairaiden perheenjäsenten puolesta. Sitten lensimme Dallasiin, Teksasiin. Nautimme uusien ihmisten kohtaamisesta. Saavuttuamme Dallasin lentokentälle tapasimme värillisen, floridalaisen  pastorin ja hänen vaimonsa. Vieraudentunteen murtamiseksi Jay kertoi heille tarinan adoptoimistamme sudanilaisista pojista, Michaelista ja Dubohlista ja heidän vaimoistaan ja 8 lapsestaan. Jay selosti miten huolimatta monista koetuksista – kieltäydyimme 8 pitkän ja vaivalloisen vuoden ajan luovuttamasta – kaikki ovat päässeet muuttamaan Kanadaan. ”Mikä meitä täällä Amerikassa oikein vaivaa?” kysyi pastori. 

Huomattuaan valkoiset hapsemme, pastorin vaimo kysyi: ”Miten pitkään olette olleet naimisissa?” ”Viisikymmentä ihanaa ja tapahtumarikasta vuotta!” Jay huudahti. ”Siunaan vaimoani tuomalla hänet tänne TD Jakesin pastori- ja johtajakonferenssiin!” 

Pyrimme pitämään yhteyttä epävirallisissa tilanteissa tapaamiimme ihmisiin ja lausumaan toivontäyteisiä sanoja. 

Jay, Daniel ja minä tulimme valtaisan siunatuiksia Potter’s Housessa (Savenvalajan talo) pidetyssä konferenssissa. Melkoinen etuoikeus. Täytyy sanoa, että kun on päässyt ylistämään värillisten veljien ja siskojen kanssa, ei kaipaa muualle, paitsi taivaaseen! Daniel tiivisti kaiken yhteen sanaan: ”Henkeäsalpaavaa!” Jay piti paljon vapaasta, inspiroidusta laulusta ja ylistyksen voimallisuudesta. Potter’s Housen Dallasissa oleva päämaja oli Isä Jumalan hyvyyden peittämä. Meidät otettiin vastaan avosylin, ja kuultuaan meidän tulevan Jerusalemista eräs nainen pyysi saada halauksen. 

Niinpä, valitsimme olla savenvalajan dreijassa. Daniel haluaa meidän ottavan mukaan veljensäkin ensi vuonna. Käynti oli syvä siunaus meille kaikille. Palasimme Israeliin uudistuneina ja rohkaistuneina. 

Sillä suuri, taivaat ylittävä on sinun armosi… 

HERRA on hyvän kaikkia kohtaan ja armahtaa kaikkia luotujaan. Psalmit 198:5 ja 145:9 Kirjoita You Tuben sivulle T.D.Jakes.


Vasemmalla olevassa kuvassa näet sielunhoitaja Hollyn ja hänen miehensä Brian Bolin, joka on huippukokki. Tapasimme iloksemme Hollyn ja hänen suloisen perheensä viime kerralla Dallasissa käydessämme. Äiti Teresan Laupeudensisaret löysivät hänet, pikkuisen polion runteleman lapsen, kadulta Intiasta ja veivät hänet hylättyjen lasten kotiin. Koska Holly oli vammainen, hänet annettiin adoptoitavaksi. Bayerin perhe hoivasi ja kasvatti hänet New Yorkissa. Nuorena työskentelin sairaanhoitajana orpolasten kodissa Darjeelingissa, Luoteis-Intiassa, Bengalin osavaltiossa. Hollyllä ja minulla oli varsin paljon yhteisiä kokemuksia. Hollyn kirjoittama kirja ‘Moyna’ löytyy sivuilta 

Iloitsen voidessani kertoa, että Change Action Nepal -työ, jonka avulla pelastetaan ja hoidetaan kaltoinkohdeltuja naisia Kathmandussa (2013) on nyt rekisteröity myös Kanadassa paikallistasolla ja koko maassa. Koska poliittinen tilanne Kanadassa on muutoksen kourissa, emme voi anoa ja saada lahjoituksille verovapautta maksamatta huikeita summia juristeille. Daniel ja minä toivomme kovasti pääsevämme palaamaan Nepaliin kannustaaksemme rakasta Indiraa ja hänen aarteitaan! Auta meidät matkaan:  Kiitos!

Päätän kirjeeni tähän. Siunaamme sinua Israelista. Miten merkityksellisiä päiviä elämmekään. Paljon tapahtuu ja näyttää siltä, että Israelia ja kansakuntia koskevia profetioita toteutuu raamatullisella, profeetallisella tasolla enemmän kuin milloinkaan aiemmin. Pysythän rukouksessa ja ethän milloinkaan aliarvioi omien rukoustesi, palvelemisesi ja lahjoittamisesi arvoa. Uskalla totella ja uskoa Pientä hiljaista ääntä. Hän tuntee suunnitelmat, jotka Hänellä on Sinun varallesi. Kysy Häneltä ja päätä olla tottelevainen pienimpienkin tehtävien suhteen. Ei väsytä tekemään hyvää. Meidän on tarpeen olla peräänantamattomia; Hänen rakkautensa läsnäolo ON palkinto.

Kerron näillä toukokuun Pieni hiljainen ääni -sivuilla Jumalan LÄSNÄOLOA koskevasta unelmasta ja näystä, jonka sain! Hän etsii maan päältä niitä, jotka ovat Hänelle uskollisia, niitä, jotka eivät kaipaa ‘juttuja’. Hallelujaa. Millainen Pelastaja. Hän on meidän päämäärämme ja palkintomme!

Kiitos, että anot RAUHAA Jerusalemille. Sinä menestyt, se on varmaa!

Rakkaat suomalaiset yhteistyökumppanit!

Sain kuulla eräältä teistä, että Nordea oli estänyt, jumittanut huhtikuisen lahjoituksen.

Itse asiassa AINUTTAKAAN lahjoitusta ei tullut SMV:n / PHÄ:n tilille huhtikuussa. Poikani keskusteli asiasta pankin kanssa ja erehdystä korjataan. Olethan ystävällinen ja lähetäthän lahjoituksen uudelleen. Tarvitsemme lahjoituksia maksaaksemme nettisivuista ja postituksesta. Kiitos, että näin palvelet rakkaudella meitä. Sillä on vaikutusta yhdessä rukoustesi kanssa! 

 Sinua ja läheisiäsi siunaten!

Stille Milde Røst… Passover år 5778/2018

Shalom … fra Rawlings familien i Israel; en velsignet påske – påskehøytiden!

An ancient menorah carved out of rock

Hvor er dine tanker når du legger deg for natten? David, alene i Judas ørken skrev:

«Jeg tenker på deg der jeg ligger og hviler, og grunner på deg gjennom natten.» Salme 63:7

Når David stilte spørsmål, forventet han svar. Den pågående krigen mot Messias og hans rike finnes i Salme 102. David bar tittelen Messias, som alle Israels konger gjorde. Dette fordi de var viet til den Allmektiges tjeneste og salvet med hellig olje i Herrens navn, Israels navn.

«Hvorfor er folkeslag i opprør? Hvorfor grunner folkene på det som er forgjeves? Jordens konger reiser seg, fyrstene slår seg sammen mot Herren og mot hans salvede. Han som troner i himmelen, ler. Herren spotter dem. Jeg vil kunngjøre det Herren har fastsatt. Han sa til meg: «Du er min sønn, jeg har født deg i dag. Be meg, så gir jeg deg folkene som arv og hele jorden i eie.» Same 2: 1,2,4, 7, 8.

I dag er det ikke ulikt. Si meg, “hvem” spør etter hedningene? Folk bryr seg mindre og jo mer selvabsorberte og motløse blir de. For meg virer det som at tiden går forter? Nasjonene raser i en hastighet i det de står på randen av ruin. Mennesket fortsetter å sløse sitt liv inn i systemer som er korrupte og dysfunksjonelle. Man kan fornemme panikk, pandemonium og kvelende mørke, motivert av rå frykt? Den konstante «summingen»; økonomisk mangel, rastløs aktivitet, uendelige fryktelige nyheter, krig og blodbad driver oss løpende på tomgang. I Israel er Påsketiden høytiden for terrorister. Hvilken bedre tid for å drepe jøder! Israels forsvarsstyrker patruljerer 24/7. Det være seg en campingplass, park, strand eller kino, det er virkelig behov for årvåkenhet. Dessverre, akkurat på denne dagen, har de palestinske myndighetene og Hamas i Gaza oppfordret til en Dag av Sinne/ Day of Rage, mot Israel.

«Be om fred for Jerusalem! Må de som elsker deg, leve trygt!» Salme 122: 6

Hvorfor denne kommandoen? David gir oss svaret. «Ja, der står troner for dommere, troner for Davids hus.» Salme 122: 5. «Herreveldet er lagt på hans skulder. Så skal herreveldet være stort og freden uten ende.» Jesaja 9: 6c, 7a. Nylig våknet jeg meg med denne gamle hymnen og den sang sin vei gjennom tankene mine. «Jeg kom til Jesus og jeg var trøtt og slitt og trist, jeg fant i ham et hvilested og han har gjort meg glad!» Det var tydeligvis for meg. Ja, endringen er her. Johannes forkynte «Vend om, for himmelriket er kommet nær!» Matt 3: 2. Han utholdt enden på slutten av hans tidsalder, og budskapet har ikke endret seg. Et nytt herredømme kommer: regjeringen av Himmelens Rike på jorden.

«Se, dagen komme, den brenner som en ovn. Alle frekke og alle som gjør urett, skal da være som halm, dagen som kommer, skal brenne dem opp, sier Herren over hærskarene. Verken rot eller grein blir igjen. Men for dere som frykter mitt navn, skal rettferds sol gå opp med legedom under sine vinger.» Malaki 4: 1,2.

«Hele folkemengden var ute av seg av undring og sa: «Kanskje dette er Davidssønnen?» Matteus 12:23

The Dead Sea

Da vår yngste hadde utfordringer med å måtte sitte gjennom en formell påske-middag, tok jeg en beslutning. “Han må få motta dette!” Så Jay og jeg gjordesedermåltidet om til en piknik. Vi lastet bilen med mat og med motvillige tenåringer dro vi ut i villmarken nær Dødehavet. Ved ankomst ryddet vi området og satte opp vårt seder bord med papir og plastredskaper. Guttene? De forduftet med tegnesaker og badedrakter i hånden. I den milde stillheten slappet vi av og fjernet de mange lag med klær som trengtes i Jerusalem. Jay grillet kjøttet før solnedgang. Da vi samlet oss ved bordet var guttene rolige, interesserte og til og med villige til å delta. Stille oppe over de robuste fjellene i Jordan steg fullmånen opp og badet ørkenen i sølv. Spørsmålet ble spurt: “Hvorfor er denne natten forskjellig fra alle andre …?” Noen svar var ikke tradisjonelle, men oppriktige. Lammende ved det minneverdige bordet kommuniserte vi. «Han skal vende fedrenes hjerter til barna og barnas hjerter til fedrene, så jeg ikke skal komme og slå landet med bann.» Malaki 4:6

I år, på grunn av sikkerhetsadvarslene, feiret vi hjemme. Fredag kveld, Nisan 14, 5778 eller 30. mars 2018 feiret verdens jøder deres fysiske befrielse og innløsning som et Folk. Den kristne verden observerte den tristeste dagen i sitt kalenderår, Jesu korsfestelse. Han hang på et tre. Den som vil komme, sa han. «Og når jeg blir løftet opp fra jorden, skal jeg dra alle til meg.» Johannes 12:32 Hvem tørster ikke etter ubetinget kjærlighet, aksept, helhet med seg selv og andre?


Nylig var Jay og jeg med på en actionfylt helg sammen med vår synagogebibelgruppe. Vi reiste rundt Galilea. Mitt favorittsted var gamle Yodfat. I år 60 CE / AD 60 000 ledet general Vespasian romerske soldater denne jødiske byen Yodfat. Vi satt blant de uberørte ruinene og tenkte på den forferdelige prisen som ble betalt i menneskelige termer. Byene Magdala og Gamla, også i nord, led samme skjebne; etterfulgt av Jerusalem som profetert av Jesus og Masada. Bilde t.h: romersk hær i kamp, t.v: spyd og en rambukk.

Roman battering ram

Den jødiske motstandslederen i Galilea var Yosef Bar Mattityahu. Han kom seg unna slaktingen i Yodfat og endte opp som historikeren Flavius Josephus. Han skrev 4 bøker som bidro til å fylle ut hull i historien fra 0-100 CE / AD, som Det Nye Testamente også gjør. Boken Antiquities XV111, 63 inneholder følgende den mest kjente og mest kontroversielle passasje: “På denne tiden bodde Jesus, en vis mann, hvis man virkelig skulle kunne kalle ham en mann. For han var prest med ekstraordinære gjerninger og var lærer for dem som med glede tar i mot sannheten. Han fikk mange tilhengere, mange jøder og mange av grekerne. Han var Messias. Da han ble anklaget av de mektigste menn iblant oss, og Pilatus fordømte ham til korsfestelse, opphørte ikke de som hadde kommet for å elske ham opprinnelig å gjøre det;

for han viste seg for dem på den tredje dag, gjenopprettet til livet, som guddommens profeter hadde forutsagt og utallige andre fantastiske ting om ham. Og stammen av kristne, så oppkalt etter ham, har ikke forsvunnet til denne dag.»

“I Påsken går vi igjennom 2. Mosebok 12. «Så skal de ta noe av blodet og stryke det på de to dørstolpene og på bjelken over døren i de husene hvor de spiser det. Denne natten skal jeg gå gjennom Egypt og slå i hjel alle førstefødte i landet, både mennesker og dyr, og jeg skal holde dom over alle gudene i Egypt. Jeg er Herren. Men blodet skal være det merket som viser hvilke hus dere er i. Når jeg ser blodet, vil jeg gå forbi. Ingen ødeleggende plage skal ramme dere når jeg slår Egypt.» 2. Mosebok 12: 7,12,13

De valgte å tro på instruksene fra Moses, adlyd og tok handling ved å stryke blodet av et lam på dørstolpen og inngangen av deres ydmyke hjem, men ikke alle gjorde det. På grunn av lydigheten gjennom hele den lange reisen, ble Israel så født i Sinai og gitt sitt charter av rettigheter; De ti bud. La alle kristne som sier at de tilber Jesus, HØR og GJØR hans advarsler og formaninger. Husk at når du er velsignet, så du er velsignet gjennom Israel som ble utvalgt og kalt til å vandre foran deg. Glem aldri at stolthet er en sykdom. Kristne blir podet inn i dette treet.

Min bønn er: Åh, at Israelere vil bi nidkjære og skille fakta fra fiksjon om Jesus. La sannheten bli åpenbart, la Jesus vende tilbake til å bli deres første fødte sønn og Messias.

«Men over Davids hus og over dem som bor i Jerusalem, øser jeg ut en nådens og bønnens ånd. Da skal de se på meg, på ham som de har gjennomboret. De skal klage over ham som en klager over sin eneste sønn, og sørge bittert over ham som en sørger over den førstefødte.» Sakarja 12:10. «Øyet kan ikke si til hånden: «Jeg trenger deg ikke», eller hodet til føttene: «Jeg har ikke bruk for dere». .” 1 Kor. 12:21 For kristne: Jeg ber om en vilje til å slutte å manipulere skriften, som skiller Jesus fra sitt jødiske folk og sitt hjemland, Israel. “…Vær ikke overmodig, men frykt Gud.” Romerne 11: 20. Å, at både jøder og kristne må be for hverandre.

Vi er personlig så takknemlige for de millioner av kjære troende jøder og kristne. Må begge folk vokse i visdom og forståelse og tjeneste med Gud og mennesket.

Hag Samach Pesach, Shabbat Shalom og en velsignet påske !!!

Jay and Meridel, David, Chris, Josh and Daniel Rawlings

Meridel Rawlings, Box 84156, Mevasseret Zion, 9079097  Israel

Still Small Voice… Passover 2018

Shalom… to you this Passover – Easter Season from the Rawlings in Israel!

An ancient menorah carved out of rock

You see to the above, an ancient menorah carved out of rock found by a friend during our recent tour of Yodfat, a village destroyed by Roman legions in 60 CE/AD.

David alone in the wilderness of Judah wrote: “When I remember You on my bed, I meditate on You in the night watches. Because You have been my strength.“ Ps 63:6a. When David asked questions he expected answers. The on going war against Messiah and His Kingdom is found in Psalm 102. David carried the title, Messiah,  as did all of Israel’s kings because they were dedicated to the service of the Almighty and anointed with holy oil in the Name of the LORD GOD of Israel.

“Why do the nations rage, and the people plot a vain thing? The kings of the earth set themselves, and the rulers take counsel together. Against the LORD and against His anointed? He who sits in the heavens shall laugh. The LORD has said to Me, ‘You are My Son, today I have begotten You. Ask of Me, and I will give You the nations (heathen) for Your inheritance, and the ends of the earth for Your possession.” Ps 2:1,2,4a,7, 8.

Today is not dissimilar. Tell me, “WHO” is asking for the heathen? People are caring less the more self-absorbed and discouraged they grow. I feel that time has speeded up? The nations careen at break neck speed toward the brink of ruin. Man determinedly continues to pour his life into systems that are corrupt and defunct. Can you sense the panic, pandemonium and stifling darkness, motivated by raw fear? The constant ‘buzz’, financial lack, restless activity, endless terrible news, war and carnage leaves us running on empty. In Israel, can you believe that Passover is the target holiday for terrorists. What better time to murder Jews! The Israel Defence Force patrols 24/7. Be it a campground, park, beach, or cinema, vigilance is needed.

Sadly, exactly on this date, the Palestinian Authority and Hamas in Gaza have called for a Day of Rage, against Israel.

“Pray for the peace of Jerusalem: may they prosper who love you.” Ps 122:6 WHY the command?  David gives us the answer. “For thrones are set there for judgment, the thrones of the House of David.” Psalm 122:5 “…And the government shall be upon His shoulder. Of the increase of His government and Peace there shall be no end.” Is 9:6c, 7a.

Recently I awoke with this old chorus singing its way through my mind. ’I came to Jesus and I was weary and worn and sad, I found in Him a resting place and He has made me glad!“  It was obviously for me. Yes, change is here. John preached “Repent for the kingdom of heaven is at hand.” Matt 3:2. He endured the the end of his age, and the message has not changed. A new rulership is coming: the rule of the Kingdom of Heaven upon earth. “For behold, the day is coming, burning like an oven, and all the proud…will be stubble. But to you who fear My Name, the Sun of Righteousness shall arise with healing in His wings.” Malachi 4:1,2.  “And all the multitudes were amazed and said, ‘Could this be the Son of David?’”  Matt 12:23

The Dead Sea

When our youngest balked at having to sit through a formal Passover dinner, I made a fundamental decision. “He has to get this!” So Jay and I prepared the seder meal as a picnic. We loaded the car with food and teenagers and headed to the wilderness near the Dead Sea. Upon arrival, we cleaned the site up and then set our seder table with paper and plastic utensils. The boys? They were gone; sketch pads and swim suits in hand. In the gentle stillness we relaxed, removing many layers of clothing needed in Jerusalem. Jay barbecued the meat before sunset. When we gathered at the table, the boys were calm, interested, even, willing to participate. Silently, up over the rugged rock mountains of Jordan rose the full moon transforming the sea to silver. The question was asked: “Why is this night different from all others…?”  Some responses were not traditional but heartfelt. Lingering at the memorable table, we communed.“And he will turn the hearts of the fathers to the children and the hearts of the children to their fathers lest I come and strike the earth with a curse.” Malachi 4:6  This year, due to the security warnings we will celebrate at home.  Friday evening, Nisan 14, 5778 or March 30th 2018, world Jewry celebrates their physical deliverance and redemption as a People.  The Christian world observes the saddest day in their calendar year, the crucifixion of Jesus. He hung upon a tree, making the two peoples one. Jews cannot say to Christians “I have no need of you.”  1 Cor. 12:21 and visa versa.


Recently, Jay and I enjoyed an action packed  weekend with our Synagogue Bible Group.  We toured in NW Galilee. My favourite site was ancient Yodfat. In 60 CE/AD 60,000 Roman  soldiers led by General  Vespasian obliterated the Jewish town of Yodfat.  We sat among the untouched ruins and pondered the awful price paid in human terms. Magdala, and  Gamla also in the north suffered the same fate; followed by Jerusalem as prophesied by Jesus, and Masada. Photos above the Roman army camp, below a battering ram.

Roman battering ram

The commander of Jewish Resistance in the Galilee was Yosef Bar Mattityahu. He escaped the slaughter in Yodfat. He was to become the historian Flavius Josephus. He wrote 4 books which help to fill in historical gaps  from 0-100 CE/AD as does the New Testament. The standard text of His  Antiquities XV111, 63 contains the following most famous and controversial passage: “About this time lived Jesus, a wise man, if indeed one ought to call him a man. For he was the achiever of extraordinary deeds and was a teacher of those who accept the truth gladly. He won over many Jews and many of the Greeks. He was the Messiah. When he was indicted by the principal men among us and Pilate condemned him to be crucified, those who had come to love him originally did not cease to do so; for he appeared to them on the third day restored to life, as the prophets of the Deity had foretold these and countless other marvellous things about him. And the tribe of Christians, so named after him has not disappeared to this day. “

At Passover we rehearse  Exodus 12. “And they shall take some of the blood and put it on the two doorposts and on the lintel of the houses where they eat it. I will pass through the land of Egypt that night and will strike all the first born in the land…Now the blood shall be for you a sign…when I see the blood, I will pass over you…Keep it as a feast to the LORD throughout your generations.”  Exodus 12:7,12,13

Those Jews who chose to believe the instructions of Moses obeyed and took action by putting the blood of a lamb on the door posts and lentils of their humble homes, but not all did. Because of their obedience throughout the long journey, eventually the nation of Israel was born and given her Charter of Rights; The Ten Commandments.  Let all Christians who say they worship Jesus, LISTEN and OBEY his warnings and admonitions. Remember when you are blessed, you are blessed through Israel, who was  chosen and called to walk before you. Please never forget, pride is a disease. Christians are grafted into this tree.

My prayer:  Oh, that Israelis will now inquire and separate fact from fiction concerning Jesus. Let truth be revealed, let Jesus return to become their first born son and Messiah. “And I will pour on the house of David and on the inhabitants of Jerusalem the Spirit of grace and supplication: then shall they look upon Me whom they pierced. Yes, they will mourn for Him as one grieves for a firstborn..”  Zechariah 12:10:

For Christians: I pray for a willingness to cease manipulating scripture, which separates Jesus from His Jewish people and His home-Land, Israel. “…Do not be high minded but fear.” Romans 11;19  Oh, that both Jews and Christians would pray for each other. We are personally so very grateful for the dear believing Jews and Christians. May both peoples grow in wisdom and understanding and favour with God and man.

Hag Samach Pesach, Shabbat Shalom and  a Blessed Easter!!!

Jay and Meridel, David, Chris, Josh and Daniel Rawlings

Meridel Rawlings, Box 84156, Mevasseret Zion, 9079097  Israel

Pieni hiljainen ääni… juutalainen pääsiäinen 5778/2018

Shalom, Rawlingsit Israelista toivottavat siunattua pesachia / pääsiäisaikaa!

Huomaathan oikealla olevan kuvan ikivanhasta, kiveen kaiverretusta menorasta, jonka eräs ystävämme löysi hiljattain tehdyllä retkellä Jodfatiin. Tuon kylän Rooman legioonat tuhosivat vuonna 60.

Mitä ajattelet levätessäsi vuoteella? Ollessaan yksin Juudean erämaassa Daavid kirjoitti: ” … kun minä vuoteessani sinua muistan ja ajattelen sinua yön vartiohetkinä. Sillä sinä olet minun apuni… Psalmi 63: 6,7 [Englanninkielinen käännös ilmaisee hieman toisin: Sillä sinä olet ollut minun voimani, vahvuuteni, {sisuni} suom.huom.]Kun Daavid teki kysymyksiä hän odotti saavansa vastauksia. Psalmista 102 löytyy jatkuva sota Messiasta ja Hänen kuningaskuntaansa vastaan. Daavidilla oli tittelinä ‘Messias’, kuten kaikilla Israelin kuninkailla, sillä he olivat omistautuneet, antautuneet palvelemaan Kaikkivaltiasta ja heidät oli voideltu pyhällä öljyllä HERRA JUMALAN, Israelin Jumalan nimeen.

”Miksi pakanat pauhaavat [raivoavat s.h.] ja kansat turhia ajattelevat [turhia juonivat s.h.]?  Maan kuninkaat nousevat, ruhtinaat yhdessä neuvottelevat HERRAA  ja hänen voideltuansa vastaan… Hän, joka taivaassa asuu, nauraa, HERRA lausui minulle: ”Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin. Ano minulta, niin minä annan pakanakansat sinun perinnöksesi ja maan ääret sinun omiksesi.”  Psalmi 2: 1,2,4,7, 8.

Nykytilanne ei ole toisenlainen. Kerropa minulle KUKA pyytää itselleen pakanakansoja? Ihmiset välittävät yhä vähemmän muista ja muusta itsekeskeisyyden ja nujertuneisuuden lisääntyessä. Koen ajankulun nopeutuneen. Kansakunnat horjuvat vinhasti tuhon partaalla. Ihminen jatkaa päättäväisesti elämänsä ammentamista järjestelmiin, jotka ovat korruptoituneita ja toimimattomia. Pystytkö aistimaan paniikin, mekastuksen ja tukahduttavan pimeyden, joita motivoi paljas pelko? Jatkuva säpinä, taloudelliset puutteet, levoton toiminta, loputtomat ja kauheat uutiset, sodat ja verilöylyt vievät meidät tyhjäkäynnille. Voit uskoa, että Israelissa pesachin, juutalaisen pääsiäisen aika on terroristien täsmäjuhlan aikaa. Mikäpä olisi parempi aika murhata juutalaisia! Israelin puolustusvoimat partioivat 24/7. Tarkkaavaisuus on tarpeen kaikkialla: leiripaikoilla, puistoissa, rannoilla ja elokuvateattereissa. Surullista kyllä, juuri tähän ajankohtaan Gazan palestiinalaisjohto ja Hamas ovat julistaneet ‘Raivon, vihan päivän’ Israelia vastaan!

”Toivottakaa rauhaa Jerusalemille, menestykööt ne, jotka sinua rakastavat. ”… Psalmi 122:6 MIKSI käskynä? Daavid antaa meille vastauksen: ”Sillä siellä ovat tuomioistuimet, Daavidin huoneen istuimet. Psalmi 122:5 ”…jonka hartioilla on herraus…Herraus on oleva suuri ja rauha loppumaton… Jesaja: 6,7

Havahduin hiljattain vanhan sävelmän soimiseen mielessäni: ”Tulin Jeesuksen luo, olin uupunut, voimaton ja surullinen, Hänessä löysin lepopaikan, ja Hän teki minut iloiseksi!” Viesti oli mitä ilmeisimmin tarkoitettu minulle. Niinpä niin, muutos on käsillä. Johannes saarnasi: ”Tehkää  parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle.” Matteus 3:2 Hän koki oman aikansa lopun eikä viesti ole muuttunut. Uusi ylivalta vielä tulee: taivaallisen kuningaskunnan valta maan päälle. ”Sillä katso: se päivä on tuleva, joka palaa kuin pätsi. Ja kaikki julkeat … heidät polttaa se päivä…. Mutta teille, jotka minun nimeäni pelkäätte, on koittava vanhurskauden aurinko ja parantuminen sen siipien alla.” Malakia 4: 1,2 ”Ja kaikki kansa  [suuri kansanjoukko s.h.] hämmästyi ja sanoi: ”Eiköhän tämä ole Daavidin poika? [Voisiko tämä olla… s.h.]Matteus 12:23



Kun nuorimmaisemme hangoitteli muodollisella pääsiäisaterialla istumista vastaan, tein perustavanlaatuisen päätöksen: ”Hänen on tajuttava mistä kyse!” Joten Jay ja minä valmistimme sederaterian, juutalaisen pääsiäisaterian piknikin muotoon. Lastasimme autoon ruokaa sekä vastaan hangoittelevan nuorison ja suuntasimme erämaahan lähelle Kuolluttamerta. Saavuttuamme siistimme sopivan paikan ja katoimme sederpöydän paperisilla ja muovisilla lautasilla ja ruokailuvälineillä. Entä pojat? He olivat tipotiessään mukanaan luonnoslehtiöt ja uimahousut. Rentouduimme lempeässä hiljaisuudessa ja riisuimme yltämme Jerusalemissa tarvittavat monet vaatekerrokset. Jay grillasi lihan ennen auringonlaskua. Kokoontuessamme ruokapöydän ääreen pojat olivat rauhallisia, kiinnostuneita ja jopa halukkaita osallistumaan. Ruusunpunainen täysikuu nousi ääneti Jordanian rosoisten vuorten ylle ja peitti erämaan hopeaiseen hohteeseen.

Esitettiin kysymys: ”Miksi tämä ilta on toisenlainen kuin kaikki muut…?” Jotkut vastauksista eivät olleet perinteisiä, kylläkin sydäntä sykähdyttäviä. Olimme yhtä ikimuistoisen aterian äärellä.  Ja hän on kääntävä jälleen isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet heidän isiensä puoleen, etten minä tulisi ja löisi maata, vihkisi sitä tuhon omaksi. Malakia 4:6

Tänä vuonna, turvallisuusvaroituksista johtuen, vietämme juhlaa kotona. Perjantai-iltana nisankuun 14. päivänä 5778 tai maaliskuun 30. päivänä 2018, maailman juutalaisyhteisö viettää fyysistä vapautumistaan ja sovitustaan kansana. Kristitty maailma viettää oman kalenterivuotensa surullisinta päivää, Jeesuksen ristiinnaulitsemista. Hän riippui ristillä. Kuka tahansa, joka TAHTOO, saa tulla Hänen luokseen, niin hän sanoi. ”Ja kun minut ylennetään maasta, niin minä vedän kaikki tyköni.” Johannes 12:32 Kukapa ei janoaisi ehtoja vailla olevaa rakkautta, hyväksymistä, eheyttä oman itsensä ja muiden kanssa?


Hiljattain Jay ja minä nautimme synagogamme raamatturyhmän kanssa toiminnantäyteisestä viikonlopusta. Teimme kiertokäynnin Galilean luoteisosiin. Oma suosikkipaikkani oli muinainen Jodfat. Vuonna 60 AD 60 000 roomalaista sotilasta kenraali Vespasianuksen johdolla tuhosi Jodfatin juutalaiskylän maan tasalle. Istuimme koskemattomilla raunioilla ja pohdiskelimme – inhimillisesti ajatellen –  hirvittävää maksettua hintaa. Myös pohjoisempana sijaitsevat Magdala ja Gamla kärsivät saman kohtalon. Niitä seurasivat Jerusalem, kuten Jeesus oli ennustanut, sekä Masada. Kuvissa piirrokset roomalaisesta armeijaleiristä ja keihäistä sekä valokuva muurinmurtojuntasta.

Juutalaisten vastarintaliikkeen komentaja Galileassa oli Joosef Bar Mattitjahu. Hän pääsi pakoon Jodfatin teurastuksesta ja hänestä tuli historioitsija Flavius Josefus, joka kirjoitti 4 kirjaa, joiden avulla voimme hahmottaa Uuden testamentinkin historian aukkoja vuosilta 0 – 100 AD. Josefuksen teksti Antiquities XV 111, 63  sisältää seuraavan hyvin kuuluisan ja kiistellyn tekstiosan:

”Tuohon aikaan eli Jeesus, viisas mies, jos häntä nyt ihmiseksi tulee kutsua. Sillä hän ylsi tekemään ihmeellisiä, poikkeuksellisia tekoja ja hän oli niiden opettaja, jotka hyväksyivät auliisti totuuden. Hän voitti puolelleen monia juutalaisia ja monia kreikkalaisia. Hän oli Messias. Kun meidän johtomiehemme tuomitsivat hänet ja Pilatus määräsi hänet ristiinnaulittavaksi, ne, jotka olivat löytäneet rakkauden häneen, eivät lakanneet rakastamasta häntä; sillä hän ilmestyi heille kolmantena päivänä jälleen elävänä, kuten jumaluuden profeetat olivat ennalta kertoneet. Tämä ja lukemattomia muita ihmeellisiä asioita oli kerrottu hänestä. Ja tämä kristittyjen heimo, joka oli nimetty hänen mukaansa, ei ole kadonnut tähänkään päivään mennessä.”

Pesachin, juutalaisen pääsiäisen aikaan kertaamme katkelman: ”Ja he ottakoot sen verta ja sivelkööt sillä molemmat pihtipielet ja overnpäällisen niisä taloissa, joissa he sitä syövät… Sillä minä kuljen sinä yönä kautta Egyptin maan ja surmaan kaikki esikoiset Egyptin maassa, sekä ihmiset että eläimet … kun minä näen veren, niin minä menen teidän ohitsenne… viettäkää sitä Herran juhlana, sukupolvesta sukupolveen… 2. Mooseksen kirja 12: 7,12,13,14

Ne, jotka valitsivat noudattaa Mooseksen antamia ohjeita, ryhtyivät toimeen ja sivelivät karitsan verta vaatimattomien kotiensa ovien pihtipieliin ja yläpalkkeihin, vaan kaikki eivät sitä tehneet. Pitkällä vaelluksella noudatetun kuuliaisuuden vuoksi Israelin kansakunta viimein syntyi ja se sai oman perustamisasiakirjansa, Kymmenen käskyä. Niinpä kristittyjen, jotka sanovat palvovansa Jeesusta, heidän tulee KUUNNELLA ja TOTELLA Hänen varoituksiaan ja kehotuksiaan. Muista, että ollessasi siunattu, olet siunattu Israelin välityksellä. Israel valittiin ja kutsuttiin vaeltamaan sinun edelläsi. Ethän milloinkaan unohda: ylpeys on tauti. Kristityt on oksastettu tähän puuhun.

Rukoukseni on: Oi, että Israel tutkisi ja erottelisi tosiasiat sepitelmistä, jotka koskevat Jeesusta. Totuus paljastukoon, palatkoon Jeesus heidän esikoisenaan ja Messiaanaan. ”Ja minä vuodatan Daavidin suvun päälle ja Jerusalemin asukasten päälle armon ja rukouksen hengen. He katsovat minuun, jonka he ovat lävistäneet. Ja he valittavat häntä…. niinkuin murehditaan katkerasti esikoista.” Sakarja 12:10 Kukaan ei voi sanoa ‘toiselle’ ihmiselle: ”En tarvitse sinua.” 1 Kor 12:21

Kristityille pyydän halukkuutta lopettaa Kirjoitusten manipuloiminen tavalla, joka erottaa Jeesuksen Hänen omasta juutalaisesta kansastaan ja Hänen kotimaastaan, Israelista. ”Älä ylpeile…” [Englanninkielisessä käännöksessä sanotaan: ‘Älä ole ylimielinen vaan pelkää.’ s.h.] Kirje roomalaisille 11:19.

Kunpa sekä juutalaiset että kristityt rukoilisivat toistensa puolesta. Me olemme kovin kiitollisia miljoonista uskovista juutalaisista ja kristityistä. Kunpa molemmat ryhmät kasvaisivat viisaudessa ja ymmärryksessä ja saisivat suosion Jumalan ja ihmisten edessä.

Hag Sameach Pesach, hyvää pääsiäisjuhlaa, shabbat shalom ja siunattua pääsiäistä! Jay and Meridel, David, Chris, Josh ja Daniel Rawlings

Meridel Rawlings, Box 84156, Mevasseret Zion, 9079097  Israel

Die leise, feine Stimme Passah 5778/2018

Shalom … vom den Rawlings in Israel, gesegnete Ostertage!

Rechts: Ein Freund fand kürzlich anlässlich eines Ausflugs nach Jotapata (Yotfat) diese antike Menora, in Stein gehauen. Dieses Dorf wurde durch die Römer im Jahre 60 n.Chr. zerstört.

Woran denkt ihr wenn ihr im Bett liegt? Als David allein in der Wüste Judäas war, schrieb er: «Wenn ich deiner gedenke auf meinem Lager, über dich nachdenke in den Nachtwachen. Denn du bist mir zur Hilfe geworden». Psalm 63.7 Wenn David Fragen stellte, erwartete er Antworten. Der ständige Krieg gegen den Messias und sein Königreich ist in Psalm 102 beschrieben. David trug den Titel «Messias» wie alle Könige Israels, weil sie dem Dienst des Allmächtigen Gottes geweiht waren und mit heiligen Öl im Namen des HERRN, des GOTTES Israels, gesalbt wurden.

«Warum toben die Nationen, und ersinnen die Völker Nichtiges? Die Könige der Erde lehnen sich auf, und die Fürsten verabreden sich gegen den HERRN und gegen seinen Gesalbten: «Lasst uns ihre Bande zerreissen und ihre Fesseln von uns werfen! « Der im Himmel thront, lacht; der Herr spottet über sie. Dann wird er zu ihnen reden in seinem Zorn und sie schrecken mit seinem Grimm: «Ich habe meine Könige eingesetzt auf Zion, meinem heiligen Berg!» – Ich will den Ratschluss des HERRN verkünden; er hat zu mir gesagt: «Du bist mein Sohn, heute habe ich dich gezeugt. Erbitte von mir, so will ich dir die Heidenvölker zum Erbe geben und die Enden der Erde zu deinem Eigentum». Ps. 2. 1-8

Heute ist es nicht unähnlich. Was meint ihr? WER fragt nach den Heiden? Die Menschen kümmern sich umso weniger, je mehr sie auf sich selbst schauen und entmutigt werden. Ich habe den Eindruck, dass die Zeit sich beschleunigt? Die Nationen rasen mit halsbrecherischer Geschwindigkeit an den Rand des Ruins. Menschen investieren entschlossen ihre Leben in korrupte, nicht funktionierende Systeme. Spürst du die Panik, das Chaos und die erstickende Dunkelheit, die von purer Angst geschürt werden? Der konstante Lärmpegel, finanzielle Nöte, ruhelose Aktivitäten, endlose, schreckliche Nachrichten, Massaker… lassen uns ins Leere laufen. In Israel ist das Passah das Urlaubsziel für Terroristen! Es gibt keine bessere Zeit, Juden umzubringen! Die israelischen Verteidigungskräfte sind 24/7 im Einsatz. Sei es auf Campingplätzen, in Parkanlagen, am Strand oder im Kino, Wachsamkeit ist überall lebenswichtig. Leider haben die palästinensische Autorität und die Hamas in Gaza genau jetzt Tage der Wut gegen Israel ausgerufen.

«Bittet für den Frieden Jerusalems! Es soll denen wohlgehen, die dich lieben!» Ps. 122.6 Warum dieses Gebot? David gibt uns die Antwort. «Denn dort sind Throne zum Gericht aufgestellt, die Throne des Hauses David». Ps. 122.5 «Und die Herrschaft ruht auf seinen Schultern. Die Mehrung der Herrschaft und der Friede werden kein Ende haben auf dem Thron Davids». Jes. 9. 5, 6

Ich erwachte kürzlich mit dem alten Lied: « Ich kam zu Jesus und ich war müde, erschöpft und traurig, ich fand in IHM einen Ort der Ruhe und er machte mich glücklich!» Das war offensichtlich für mich. Ja, Veränderung gibt es hier. Johannes predigte: «Tut Busse, denn das Himmelreich ist nahe!» Matth. 3.2 Seit seinem Tod hat sich die Botschaft nicht geändert. Eine neue Herrschaft wird kommen: Die Herrschaft des himmlischen Königreichs hier auf Erden. «Denn siehe, der Tag kommt, der wie ein Ofen brennt. Da werden alle Frechen und alle, die gottlos handeln, Strohstoppeln sein…aber euch, die ihr meinen Namen fürchtet, wird die Sonne der Gerechtigkeit aufgehen, und Heilung ist unter ihren Flügeln». Maleachi 3.19-20 «Und es erstaunten die ganzen Volksmengen und sagten: Dieser ist doch nicht etwa der Sohn Davids?» Matth. 12.23


Als sich unser Jüngster sträubte, ein formelles Passah Abendessen durchzustehen, traf ich eine grundlegende Entscheidung. «Er musste das verstehen!» So bereiteten Jay und ich das Sedermahl als ein Picknick. Wir beluden das Auto mit Essen und widerspenstigen Teenager und fuhren in die Wildnis beim Toten Meer. Wir bereiteten die Stelle vor, richteten unser Sedarmahl mit Papiertischtuch und Plastikbechern. Die Jungs? Die waren weg. Zeichenblöcke und Badesachen in der Hand. In dieser friedlichen Stille entspannten wir uns und konnten nach und nach einige wärmende Kleidungsstücke ausziehen, die wir im kühlen Jerusalem benötigten. Jay grillte das Fleisch vor Sonnenuntergang. Als wir uns zu Tisch setzten, waren die Jungs ruhig, interessiert und sogar bereit, teilzunehmen. Lautlos stieg der Mond über den zerklüfteten Felsgebirge Jordaniens auf und tauchte die Wüste in Silber. Die Frage wurde gestellt: «Warum ist diese Nacht anders als die anderen…?» Einige Antworten waren nicht traditionell, aber aufrichtig. Wir feierten eine tolle Tischgemeinschaft. «Und er wird die Herzen der Väter zu den Söhnen und das Herz der Söhne zu ihren Vätern umkehren lassen, damit ich nicht komme und das Land mit dem Bann schlage». Mal. 3.24   Dieses Jahr feiern wir zu Hause, weil Sicherheitswarnungen herausgegeben wurden. Freitagabend, Nisan 14, 5778 oder 30. März 2018, feiern die Juden ihre Befreiung und Erlösung als Volk. Die Christen begehen den traurigsten Tag in ihrem Kalenderjahr, Jesu Kreuzigung. Er hing an diesem Kreuz. Wer immer will, soll kommen, sagte er. «Und ich, wenn ich von der Erde erhöht bin, werde alle zu mir ziehen». Joh. 12.32 Wer sehnt sich nicht nach bedingungsloser Liebe, Annahme, Wiederherstellung für sich und andere?


Kürzlich unternahmen Jay und ich einen erlebnisreichen Wochenendausflug mit unserer Bibelgruppe von der Synagoge. Wir fuhren nach Galiläa. Mich faszinierte vor allem Jotapata (Yotfat). Im Jahre 60 n.Chr. löschten 60’000 römische Soldaten unter General Vespasian diese jüdische Stadt aus. Wir sassen auf diesen Ruinen und dachten über den schrecklichen Verlust an Menschenleben nach. Madgala (Migdal), und Gamla im Norden, erlitten das gleiche Schicksal. Foto links: das römische Armeelager, rechts Speere und ein Rammbock.

Der Feldherr des jüdischen Widerstands in Galiläa war Yosef Bar Mattityahu. Er konnte dem Gemetzel von Yotfat entfliehen und wurde zum Historiker Flavius Josephus. Er schrieb 4 Bücher, welche helfen, Geschichtslücken in den Jahren 0-100 n.Chr. zu stopfen, wie es das Neue Testament tut. Der Standardtext seiner Antiquities XV111,63 beinhaltet folgende bekannte und umstrittene Passage: «Etwa zu dieser Zeit lebte Jesus, ein weiser Mann, wenn man ihn tatsächlich so nennen kann. Denn er vollbrachte aussergewöhnliche Taten und war ein Lehrer für solche, die die Wahrheit gerne annahmen. Er konnte viele Juden, aber auch viele Griechen überzeugen. Er war der Messias. Als er von den führenden Männern angeklagt wurde, verurteilte ihn Pilatus zum Tod am Kreuz. Diejenigen, die ihn liebten, hörten nicht damit auf. Weil er Ihnen am dritten Tag erschien, auferstanden zum Leben, wie die göttlichen Propheten es voraussagten, und auch viele andere wunderbare Dinge über ihn. Und der Gruppierung der Christen, die nach ihm benannt wurden, ist bis zu diesem Tag nicht verschwunden».

Am Passah zitieren wir 2. Mose 12: «Und sie sollen von dem Blut nehmen und es an die beiden Türpfosten und die Oberschwelle streichen an den Häusern, in denen sie essen… Und ich werde in dieser Nacht durch das Land Ägypten gehen und alle Erstgeburt im Strafgericht vollstrecken…und das Blut soll für euch zum Zeichen an den Häusern werden… und wenn ich das Blut sehe, dann werde ich an euch vorübergehen… und dieser Tag soll euch eine Erinnerung sein und ihr sollt ihn feiern als Fest für den HERRN. Als ewige Ordnung für all eure Generationen sollt ihr ihn feiern». 2. Mose 12. 7,13

Einige leisteten den Anordnungen Mose Folge und bestrichen die Türpfosten und Oberschwellen ihrer bescheidenen Hütten mit Lammesblut, aber nicht alle. Aufgrund ihres Gehorsams während ihrer langen Reise in der Wüste wurde die Nation Israel am Sinai geboren, und sie erhielt eine Gesetzesordnung, die 10 Gebote. Alle Christen, die Jesus anbeten und preisen, sollten seine Warnungen und Ermahnungen HOEREN und GEHORCHEN. Erinnere dich daran, wenn du gesegnet bist, bist du durch Israel gesegnet, welches erwählt und berufen wurde, vor dir zu gehen. Bitte vergiss das nie, Stolz ist ein schlimmes Übel. Christen sind in diesen Baum eingepfropft.

Mein Gebet: Oh, dass die Israeli die Tatsachen von der Fiktion betreffend Jesus unterscheiden lernen. Dass die Wahrheit offenbar wird, dass Jesus ihr erstgeborener Sohn wird und Messias. «Aber über das Haus David und über die Bewohnerschaft von Jerusalem giesse ich den Geist der Gnade und des Flehens aus, und sie werden auf mich blicken, den sie durchbohrt haben, und werden über ihn wehklagen, wie man über den einzigen Sohn wehklagt…» Sacharja 12.10 Niemand kann zum anderen sagen ‘Ich brauche dich nicht’ 1.Kor. 12.21. Für Christen: Ich bete für die Bereitschaft, aufzuhören, die Bibel zu manipulieren und Jesus von seinem jüdischen Volk und seinem Heimatland Israel zu trennen. «…sei nicht hochmütig, sondern fürchte dich!» Röm. 11.20 Oh, dass beide, Juden wie Christen, füreinander beten. Wir sind persönlich sehr dankbar für die Millionen gläubiger Juden und Christen. Mögen beide in Weisheit und Verständnis und Gunst bei Gott und den Menschen wachsen.

Hag Samach Pesach, Shabbat Shalom UND eine gesegnete Osterzeit!!!
Jay und Meridel, David, Chris, Josh und Daniel Rawlings

Meridel Rawlings, Box 84156, Mevasseret Zion, 9079097  Israel

Stille, milde røst, Mars 2018

Herren taler fortrolig med dem som frykter ham,
han gjør dem kjent med sin pakt. Salme 25:14

I dag er Purims første dag, og hele Israel feirer. Dette er en av mine favorittfester da det er tid for å “legge fra seg” for å nyte og sende pakker med hilsninger, kaker og sjokolade til familie, naboer og venner. Ja, akkurat som vi er instruert i Esthers bok 9:22.

Denne historiske kilden sikrer at vi husker og feirer Guds bevaring av det jødiske folk. … «For det var på disse dagene jødene hadde fått fred for fiendene sine, og i den måneden klagen ble vendt til glede og sorgen til fest. Derfor skulle de feire dem som dager for fest og glede og sende mat som gaver til hverandre og til de fattige.»


Der har du det … vår Herre Gud la våre fiender av gamle og fortalte sine barn å huske, observere og holde denne tiden for befrielse og frelse gjennom våre generasjoner! Hva lærer det oss om Gud vår Far? Som Billy Graham med velsignet minne sa: «Jeg vil bli bedre kjent med Gud, mer og mer. Jeg skal leve en milliard år og har så vidt kommet i gang! ”   Så når vi nå går rundt i vår daglige virksomhet til postkontoret, matbutikken eller bensinstasjoner møter vi barn og voksne feirende kledd som snøflak, supermann, Ghandi , prinsesser, Queen Esther, Donald Trump, engler, sommerfugler, Moses, Tin Tin og hundrevis av flere … Kvinnen bak skranken i banken i morges var en komplett “cow girl” med pistol. Det er en morsom tid! Og ja, vi gleder oss. Likevel er våre hjerter plaget av nedslaktingen som foregår i Syria, i forstadene av Damaskus. Hele verden virker helt maktesløs til å stoppe slaktingen av uskyldige. Det er her våre bønner er utgjørende og virksomme i Tronrommet. La oss ikke lukke øynene for Assad og Putin og deres regimer!

Du lurer kanskje på hvorfor jeg valgte verset i begynnelsen for dette brevet? Vel, i går kveld hadde vi en Purim-fest med våre fire sønner, David, Chris, Josh og Daniel. Chris og hans vakre kone Terhi, og de identiske 11 år gamle tvillingene var kommet ​​fra Finland. Vi feiret også Gleden ved å være sammen. Vel, over middagen kom det en historie opp i vår samtale, og jeg vil dele den med deg. Under middagen erindret jeg en dyrebar opplevelse jeg hadde våren 1976.

Vi ankom i Israel i påsken for å bosette oss her. Vi hadde seilt fra Italia inn i Haifas havn, etter å ha bodd i Sør-Frankrike i to år. Før det var vi i Sør-Amerika i to år, og før det på Filippinene! For detaljer oppfordrer jeg deg til å lese boken Fishers and Hunters. Våre gutter startet på hebraiske skoler; David var i klasse 2, Chris i barnehagen og Josh med 2-3 åringene. Jay studerte hebraisk ved universitetet i Haifa. Jeg var innskrevet i en mindre Ulpan/hebraisk kurs i nærheten av hjemmet. Da hadde jeg kort avstand mellom barnehagen og hjemmet vårt. Vi var en ganske typisk innvandrerfamilie som ankom med kun klærne på ryggen og høye forhåpninger. Så begynte vi våre liv på ny i et splitter nytt land og kultur. Det var ikke likt det Canada vi hadde kjent …

Den våren tok min hebraiske skole med oss på en tur til vakre Zikron Ya’acov, en 40 minutters kjøretur sør for Haifa. Plassert på en topp ved foten av Carmel fjellkjeden med utsikt ut mot Middelhavet. Rundt omkring på sletten kjøpte Baron Rothschild land fra arabere på slutten av 1800-tallet og plantet omfattende vingårder. Hans plan var å skape bærekraftige jobber og lokal virksomhet i landet. Turen inkluderte en tur til den berømte vingården … men underveis gikk klassen vår av ved kirkegården der Rothschilds lå begravet. Den hebraiske påskriften på Madame Rothschilds gravstein er oversatt til engelsk for oss nykommere: “Hun var mye elsket fordi hun fryktet [respekterte] Gud. Jeg ble umiddelbart slått av den unike beskrivelsen av denne personen. “Hva slags person var denne damen? Jeg undret. Hun må ha vært veldig spesiell siden hennes familie har åpenbart gitt henne en av de høyeste ærverdighetene ved å henvise til hennes tro på Gud. “Min nysgjerrighet trigget meg og jeg bad om å få bli der til gruppen returnerte på vei tilbake. De dro videre og jeg fant et sted for meg selv ved enden av graven. Her lå en av Israels matriarker. Hvor rar en ting å gjøre i det naturlige …, men jeg ble trukket til å holde meg der en stund. Limt til stedet følte jeg som om jeg tilhørte her av en eller annen grunn? Hva var denne fantastiske følelsen av trøst og aksept som jeg, en helt ny innvandrer opplevde? Her følte jeg meg hjemme i Israel i det hellige rom som ble tildelt restene av Madame Rothschild. Til tross for de åpenbare forskjellene, trengte en overstyrt følelse av ånden i meg. Det var som jeg hadde blitt “kuttet fra samme klut”. Jeg visste at jeg også tilhørte her og med tiden ville gi et bidrag! I den rolige ørkenen fra en israelsk kirkegård kjente jeg på den søte stillheten og følelsen av evig ro. Det var en veldig privat stund. Når man blir besøkt av den følelse av historie, skjebne eller evighet … en helt annen dimensjon utenfor vår 24/7 tidsramme kommer inn i spill. Tillatelse til å glimte inn i evighetens fortid, nåtid og fremtid, man finner ikke ord til å beskrive. Mitt øyeblikk ble innhyllet og utvidet bakover og fremover i den stunden av perfekt stillhet. I skjønnheten tillot jeg meg selv å hvile der i en vidunderlig fred. Uventet lød den stille Stemmen i hele meg. Den Stille Milde Røst som alltid taler sant, alltid. Jeg har lært å bygge livet mitt på sannhet. “Du vil bli som Madame Rothschild, midler vil strømme gjennom hendene dine!”

Denne faste uttalelsen var; en troserklæring og et løfte om livet mitt!

Tyngden av denne åpenbaringen hvilte på og inni meg; det kom ikke fra meg. Den velsignede Sannhetens Ånd snakket med full sikkerhet og derfor hadde jeg ingen grunn til å tvile. Disse ordene falt i mitt hjerte, min sjel, min ånd og min kropp. De ble absorbert og ble en del av mitt DNA fra det øyeblikket frem til nå. Livet mitt er satt i det fra oven. Jeg forlot dette stedet fornyet med kunnskapen om at jeg daglig kunne stole på vår ENE sanne venn og veiledning frem til døden. Fra den dagen forsto jeg at den kjære banebrytende Madame Rothschild var en som elsket Herren, Israels Gud, og hadde lært å stole på Ham fremfor alle andre. For henne var han Giveren av gode gaver, og hjalp henne i hennes livs arbeid med å slukke den umettelige tørsten som finnes i dette trengende landet. Den samme Hellige, trakk meg og tillot meg å motta en del av troens evige arv, som jeg er ydmykt på. Han og han alene er mitt fokus; og min sjels elskede. Når jeg ser tilbake over de fulle og unike livene Jay og jeg og våre sønner har blitt velsignet for å nyte, forklarte jeg våre menn: «For meg var behovet for økonomiske midler rett og slett den «oljen» som trengtes for at maskineriet i troen skulle fungere greit. Det var ikke fokuset i våre liv. Vi har aldri hatt den finansieringen som trengtes for ethvert prosjekt som Herren la oss foran. Han forlangte at vi stolte på ham! Dette er hva de fleste styremedlemmer og samarbeidspartnere ikke har forstått. Vi forstår ikke, men vi har vært fast bestemt på å stole på og adlyde. Det virker! »

Her kan du se de vakre minneshagen til familien Rothschild:

Derfor takker jeg deg for dine kjærlighetsgaver i de ulike aspektene i våre liv som familie, Israel Vision og Stille Milde Røst. Først var vi foreldre, og Jay sin vei førte videre i produksjon av 150 dokumentarfilmer, hundrevis av tv-talkshows opprettet i Jerusalem, sammen med lønn for ansatte, levekostnader og alle årene med reise og tjeneste. Jeg ledet opp arbeidet med de seksuelt misbrukte i mange land som ga seminarer, råd og skrev bøker. Jay sier at det samlede budsjettet vil være uberegnelig. Vi gir fortsatt ut bøker og betaler skatt til de ulike myndighetene. All ære til Gud! Over middag i går kveld minnet jeg familien at vi alltid har gitt med åpne hender og hjerter, og vi har aldri manglet. Likevel … det fortsetter å gå en dag av gangen. Flere av dere har oppfordret meg til å hvile, og andre har spurt om når jeg drar tilbake til Nepal. Jeg håper på å gjøre det sammen med barn og barnebarn. Men nå trengs jeg i familien min. Jay kommer seg på beina og gjør det veldig bra, men blir fort sliten. Mitt arbeid er å passe på ham. Det er nødvendig på dette tidspunktet, da han har en tendens til å “stå på i det uendelige”. Takk for dine brev. Jeg er så glad for å høre nyheter fra deg og se din håndskrift. Og så er mitt hjerte fylt med takknemlighet i dag, for Gleden av å være i live, for Gleden av å være en del av denne mirakelnasjonen i det 70. året, for Gleden av styrke og helse, og SAMLING av familie og sist men absolutt ikke minst, Gledet over mitt arbeid. Jeg elsker å kommunisere med deg og ber dette brevet finner deg i vellykket og i god helse, akkurat som din sjel har fremgang. Med kjærlig hilsen fra Meridel

Meridel Rawlings PhD. Box 84156, Mevasseret Zion, 9079097  ISRAEL

Pieni hiljainen ääni kutsuu Maaliskuu 2018

Herran neuvo on tunnettu niille, jotka Häntä pelkäävät… Psalmi 25:14

Maaliskuun alussa oli purim-juhlan ensimmäinen päivä, ja koko Israel vietti juhlaa. Tämä on yksi lempijuhlistani – aika ottaa rennosti, nauttia ja lähettää pikkuleipiä, kakkuja ja suklaata perheenjäsenille, naapureille ja ystäville. Aivan kuten meitä opetetaan tekemään Esterin kirjan kohdassa 9:22. Tämä historiallinen kertomus varmistaa sen, että muistamme Jumalan teot juutalaiskansan säilyttämiseksi ja juhlimme niitä.

…muistoksi niistä päivistä, joina juutalaiset olivat päässeet vihollisiltaan rauhaan, ja siitä kuukaudesta, jolloin heidän pelkonsa oli vaihtunut iloksi ja heidän surunsa juhlaksi. Niinä päivinä heidän tuli pitää iloisia juhlia ja pitoja, lähettää toisilleen herkkuja ja antaa lahjoja köyhille. Ester 9:22

Tuossa se tulee ilmi… meidän HERRAMME Jumala on kukistanut vanhat vihollisemme ja käskenyt omia lapsiaan muistamaan: viettämään juhlaa, pitämään tämän vapautuksen ja pelastuksen ajan mielessään sukupolvesta sukupolveen! Mitä se opettaa meille Isä Jumalasta? Kuten edesmennyt Billy Graham sanoi: ”Haluan oppia tuntemaan Jumalan yhä paremmin ja paremmin. Vaikka eläisin miljardi vuotta, olisin päässyt vasta alkuun!”


Joten mennessämme arkisille asioille postiin, ruokakauppaan tai bensa-asemalle, niin näemme juhlivia lapsia ja aikuisia, jotka ovat pukeutuneet lumihiutaleiksi, Supermiehiksi, Gandheiksi, prinsessoiksi, kuningatar Estereiksi, Donald Trumpeiksi, enkeleiksi, perhosiksi, Mooseksiksi, TinTineiksi ja sadoiksi muiksi hahmoiksi. Tänä aamuna pankkivirkailija oli karjapaimentyttö pyssyineen kaikkineen. Hassuttelun aikaa! Ja me kyllä iloitsemme. Vaikka sydämiämme painaakin Syyrian rajojen sisäpuolella Damaskoksen lähiöissä jatkuva tappaminen, kun koko maailmaa näyttää olevan täysin kykenemätön lopettamaan viattomien tappamista. Meidän rukouksemme asian puolesta huomioidaan taivaallisessa valtaistuinsalissa. Lähetetään muistilappu Assadin ja Putinin ja heidän hallitustensa toiminnasta!

Saatat ihmetellä valintaani alun raamatunlauseeksi. No, vietimme maaliskuun alun iltana purimia neljän poikamme: Davidin, Chrisin, Joshin ja Danielin kanssa. Chris ja hänen kaunis vaimonsa Terhi sekä heidän identtiset 11-vuotiaat kaksosensa olivat käymässä luonamme Suomesta. Joten juhlimme  ILOLLA myös yhdessäoloamme. Istuessamme ruokapöydässä ja keskustellessamme mieleeni nousi tapahtuma, jonka haluan kertoa teille.

Illallispöydässä mieleeni nousi hieno tapahtuma vuoden1976 keväältä. Olimme saapuneet Israeliin pääsiäisenä asettuaksemme tänne kokoaikaisesti. Olimme tulleet laivalla Italiasta Haifan satamaan elettyämme Etelä-Ranskassa kaksi vuotta. Sitä ennen olimme olleet kaksi vuotta Etelä-Amerikassa ja sitä ennen Filippiineillä! Kehotan tilaamaan ja lukemaan kirjamme ‘Fishers and Hunters’ (Kalastajia ja metsästäjiä), joka kertoo yksityiskohtaisesti noista ajoista.

Poikamme olivat aloittaneet hepreankielisissä kouluissa ja tarhoissa: David oli peruskoulun 2. luokalla, Chris lastentarhassa ja Josh 2-3 -vuotiaiden aloitusryhmässä. Jay opiskeli hepreaa Haifan yliopistolla. Itse oli lähellä kotia olevassa ulpanissa, koska sillä tavalla pystyin kävelemään pienten lasten tarhaan ja tuomaan Joshin kotiin puolilta päivin. Olimme aika tyypillinen maahanmuuttajaperhe, joka oli muuttanut sinne mukanamme vain yllämme olevat vaatteet ja suuret toiveet. Niillä eväin aloitimme uudelleen elämämme ihkauudessa maassa ja kulttuurissa. Olot eivät todellakaan olleet sitä, mihin Kanadassa olimme tottuneet…

Sinä keväänä kielikoulu vei meidät kiertoajelulle kauniiseen Zikron Jakobiin, joka sijaitsee noin 40 minuutin ajomatkan päässä Haifasta etelään. Se sijaitsee Karmelvuoren huipulla, ja sieltä on näkymä Välimerelle. Sieltä ja tasangolta paroni Rotschild osti arabeilta maata 1800-luvun lopulla ja istutti laajoja viinitarhoja. Hänen suunnitelmansa oli luoda pysyviä työpaikkoja ja paikallisyrityksiä. Kiertomatkaamme kuului käynti kuuluisassa viininvalmistamossa… mutta matkan varrella opintoryhmämme poikkesi hautausmaalle, minne Rotschildit on haudattu. Hepreankielisessä kirjoituksessa madame Rotschildin haudalla, joka oli meitä vastatulleita varten käännetty englanniksi, luki:

”Häntä rakastettiin paljon sen ansiosta, että hän pelkäsi [kunnioitti] Jumalaa.”

Tuo ainutlaatuinen, tätä henkilöä koskeva hautakirjoitus sävähdytti minua välittömästi. ”Millainen henkilö tämä madame oli?” ihmettelin. Hänen on täytynyt olla varsin erityinen, koska oma perhe kunnioitti häntä suurimmalla mahdollisella kunnianosoitukselle viitaten hänen uskoonsa Jumalaan. Uteliaisuuteni sai voiton ja sovin liittyväni ryhmään vasta sen lähtiessä pois kylästä. Jätin väliin vierailun viininvalmistamossa voidakseni viettää vähän enemmän aikaa tuolla haudalla. Ryhmän lähdettyä jäin tuon huolella hoidetun haudan äärelle. Siinä lepäsi yksi Israelin matriarkoista. Miten outoa tehdä moista, siis arkisesti ajatellen… tunsin kuitenkin vetoa jäädä siihen hetkeksi. Kuin liimautuneena tuohon paikkaan koin kuuluvani sinne – jostain syystä. Mikä olikaan tämä ihana, lohduttavan hyvinvoinnin ja hyväksymisen tunne, jota minä, vastatullut maahanmuuttaja tunsin? Siinä minä olin ja tunsin olevani kotona Israelissa siinä pyhitetyssä paikassa, joka oli omistettu madame Rotschildin jäänteille; selkeistä keskinäisistä eroavaisuuksistamme huolimatta. Valtaanottava tunne yhteenkuuluvaisuudesta… lohdutti minua. Aivan kuin minut olisi leikattu samanlaisesta kudelmasta. Tiesin kuuluvani joukkoon ja antaisin vielä oman osani kokonaisuuteen! Israelilaisen hautausmaan hiljaisessa yksinäisyydessä nautin tietoisesti äänettömyydestä ja ikuisen hiljaisuuden tunnosta. Hetki oli hyvin henkilökohtainen.

Kun ihminen kokee historian siipien havinan tai kohtalon tai ikuisuuden kutsun… täysin erilainen ulottuvuus meidän 24/7 aikarajojemme ulkopuolelta astuu tilanteeseen. Lupa vilkaista ikuisuuteen – menneeseen, nykyiseen ja tulevaan – ei anna sijaa pelkille sanoille. Oma rajallinen hetkeni ympäröitiin ja sitä laajennettiin ajassa taaksepäin ja eteenpäin tuossa täydellisen hiljaisen levon hetkisessä. Olin vain päätynyt siihen ja minut oli vedetty siihen vastatustamattomalla tavalla. Ja kauniisti. Sallin itseni levätä siinä täydellisessä rauhassa.

Odottamatta lävitseni kaikui hiljainen ääni. Voin kuvata sitä absoluuttisen todelliseksi, näkymättömättömäksi pieneksi hiljaiseksi ääneksi, joka koskaan ei ole väärässä, ei milloinkaan. Olen oppinut perustamaan elämäni sen todenmukaisuudelle. ”Sinä tulet olemaan madame Rotschildin kaltainen; rahavaroja virtaa käsiesi kautta!”

                   Luja toteamus oli


                                                                            ja lupaus eliniäkseni!

Tuon ilmestyksen paino tuli ylleni ja sisimpääni; se EI ollut peräisin minusta itsestäni. Siunattu Totuuden Henki puhui täydellisellä varmuudella eikä minulla sen vuoksi ollut syytä epäillä tai epäröidä. Nuo sanat putosivat sydämeeni, sieluuni, henkeeni, kehooni. Ne imeytyivät, niistä tuli osa omaa DNA:tani tuosta hetkestä lähtien tähän asti. Elämäni oli ikuisesti kiinnitetty ylhäällä vallitseviin seikkoihin. Lähdin tuolta paikalta uudistuneena, tietäen, että voisin päivittäin luottaa YHTEEN todelliseen ystävään ja oppaaseen kuolemaani asti.

Siitä päivästä lähtien ymmärsin, että kallisarvoinen pioneeri, madame Rotschild rakasti Israelin Herraa Jumalaa ja oli oppinut ennen muuta luottamaan Häneen yli kaiken muun. Hänelle Jumala oli hyvien lahjojen antaja, joka auttoi häntä elämäntehtävässä, mikä oli sammuttaa tämän janoisen maan tyydyttymätön jano. Sama Pyhä ja Yksi veti minut lähelle ja salli minun saavan annoksen uskon ikuista perintöä. Siitä tunnen nyörää kiitollisuutta. Hän ja yksin Hän on kiintopisteeni, kohdistuskohtani. Ja myös sieluani rakastava Jumala.

Katsellani taaksepäin siihen täyteläiseen ja ainutlaatuiseen elämään, jota Jay ja minä sekä poikamme ovat siunauksena saaneet nauttia, selostin meidän miesjoukollemme: ”Minä näen niin, taloudelliset tarpeet olivat yksinkertaisesti se öljy, jota tarvittiin uskonkoneiston juoheaksi toimimiseksi. Ne eivät olleet elämämme keskeisiä kiintopisteitä. Meillä ei milloinkaan ollut tarvittavia varoja yhteenkään projektiin, jotka HERRA eteemme toi. Hän vaati meitä luottamaan itseensä. Sitä useimmat johtokunnat ja yhteistyötahot eivät milloinkaan ymmärtäneet. Me emme ymmärrä, vaan me olimme päättäneet luottaa ja totella. Ja tämä malli toimii!”

Voit katsella tämän linkin kautta Rotschildin perheen kaunista muistopuutarhaa.

Kirjeeni kiittää teitä kaikkia rakkaudenlahjoistanne, joita elämäämme perheenä olemme saaneet. Kiitämme myös Israel Visionin ja Still Small Voice -toiminnan saamista lahjoista. Aluksi olimme vanhempia, sitten Jay aloitti ohjelmatuotantotoiminnan:150 dokumenttia, satoja Jerusalemissa kuvattuja puheohjelmia televisiolle. Lisäksi henkilökunnan palkat, elinkustannukset ja kaikki palvelutehtään liittyneet matkakulut. Minä johdin työtä seksuaalisesti hyväksikäytettyjen parissa eri maissa pitäen seminaareja, antaen sielunhoitoa ja kirjoja kirjoittaen. Jay sanoo, ettei kokonaisbudjettia voisi edes laskea. Pidämme tarkkaa kirjanpitoa ja maksamme verot eri viranomaistahoille. KAIKKI kunnia kuuluu Jumalalle. Juhliessamme muistutin perhekuntaa illallispöydässä siitä, että olemme aina antaneet avokätisesti ja avosydämisesti, emmekä milloinkaan ole kärsineet puutetta. Silti…elämme jatkuvasti vain päivän kerrallaan.

Monet teistä ovat kehottaneet minua lepäämään, toiset taas kyselevät milloin lähden Nepaliin. Toivon todella pääseväni sinne yhdessä lasteni ja lastenlasteni kanssa. Vaan nyt minua tarvitaan täällä perheen parissa. Jay toipuu ja voi hyvin, mutta hän väsyy helposti. Minun tehtäväni on pitää häntä silmällä. Se on tarpeen, sillä hänellä on taipumus huhkia liikaa – ja sitten pitää levätä.

Kiitos kirjeistänne. On hyvin ilahduttavaa saada lukea kuulumisistanne ja nähdä käsialaanne. Joten sydämeni on täynnä kiitollisuutta tänäänkin ILOSTA olla elossa, ILOSTA olla osa ihmeellistä kansakuntaa, joka viettää 70. vuottaan, ILOSTA omata voimia ja terveyttä, ja ILOSTA omasta perheestä sekä viimeksi vaan ei vähiten ILOSTA omasta työstäni. On kovin hienoa olla vuorovaikutuksessa teidän kanssanne. Rukoukseni on, että tämä viesti tavoittaa teidät hyvinvoivina ja terveinä samalla kuin sielunnekin kukoistaa.

Rakkaudellisin terveisin

Meridel Rawlings PhD. Box 84156, Mevasseret Zion, 9079097 ISRAEL

Still Small Voice Calling… March 2018

The secret of the LORD is with them that fear Him. Psalm 25:14

Today is the first day of Purim and all of Israel is celebrating. This is one of my favourite feasts because it is time to “let down” to enjoy and send packages of cookies, cakes and chocolates to family, neighbours and friends. Yes,  just like we are instructed in Esther 9:22. This historical account ensures that we remember and celebrate God’s preservation of the Jewish people.

…as the days on which the Jews had rest from their enemies, as the month which was turned from sorrow to joy for them, and from mourning to a holiday: that they should make them days of feasting and joy, of sending presents to one another and gifts to the poor.

There you have it… our LORD God put down our enemies of old and told His children to  remember, observe and keep this time of deliverance and salvation throughout our generations!  Now what does that teach us about Father God? Like Billy Graham of blessed memory said, “I want to get to know God better and better. I’ll live one billion years and still just be getting started!”


So, when we go about our daily business to the post office, grocery store or gas station we run into children and adult celebrates dressed up as snow flakes, superman, Ghandi, princesses, Queen Esther, Donald Trump, angels, butterflies, Moses, Tin Tin and hundreds more… The teller at the bank this morning was a “cow girl” complete with pistol. It is a fun time! And, yes we do rejoice. Yet our hearts are pained for the slaughter going on inside of Syria in the suburbs of Damascus and all the world seems completely powerless to stop the slaughter of innocents. This is where our prayers count in the Throne Room. Let us serve notice on Assad and Putin and their regimes!

You may wonder why I chose the verse at the beginning for this letter? Well, last night we had a Purim Feast with our four sons, David, Chris, Josh and Daniel as Chris and his beautiful wife Terhi and identical  11 year old twins were with us from Finland. We were also celebrating the JOY of just being together. Well, over dinner this story came up in our conversation and I thought I would share it with you now.

During dinner I revisited a precious experience I had the spring of 1976.  We arrived in Israel, at Passover to settle here full time. Actually, we sailed from Italy into the Port of Haifa, having lived in Southern France for two years. Before that we were in South America for two years, and before that, in the Philippines! For details I encourage you to request and read Fishers and Hunters.  

Our boys entered Hebrew schools; David was in grade 2, Chris in kindergarten and Josh with the 2-3 year olds. Jay was studying Hebrew at the University in Haifa. I was enrolled in a smaller ulpan near home. That way, I could walk to the gan (kindergarten) at mid day and bring Josh home. We were a pretty typical immigrant family arriving with just the clothes on our backs and high hopes. So we began our lives a new in a brand new country and culture. It certainly was not the Canada we had known…

That spring, my Hebrew school took us on a tour to beautiful Zikron Ya’acov about a 40 minute drive south of Haifa. Perched a top the foothills of the Carmel Mountain range it over looks the Mediterranean Sea. Here and in the plain, Baron Rothschild purchased land from Arabs in the late 1800’s and planted extensive vineyards. His plan was to create sustainable jobs and local enterprise in the land. The tour included a trip to the famous winery… but on the way our class passed by the graveyard where the Rothschilds lay. The Hebrew inscription on Madame Rothschild’s headstone translated into English for us new comers read:

“She was much loved in that she feared [respected] God.

I was immediately struck by the unique description of this person. “What kind of a person was this lady? I wondered.  She must have been someone very special, for obviously her family gave her one of the highest honours by referring to her belief in God.”  My curiosity got the better of me, and I made arrangements to pick the tour up at the bus in the parking lot, on our way out of the village. After the group left, I found myself sitting on the end of the carefully manicured grave. Here lay one of Israel’s matriarchs. How odd a thing to do in the natural…, yet, I was drawn to stay a while. Glued to the spot, I felt, as if I belonged here for some reason?  What was this marvellous sense of comfort and acceptance that I, a brand new immigrant was experiencing? Here I was, feeling right at home in Israel in the sanctified space allotted to the remains of Madame Rothschild. In spite of the obvious differences, an over powering sense of  at-one-ment…comforted me. It was as through I had been ‘cut from the same cloth’. I knew that I also belonged here and in time would make a contribution!  In the quiet desertion of an Israeli graveyard, consciously, I savoured the sweet stillness and sense of eternal quiet. It was a very private moment.

When one is visited by a hovering sense of history, or destiny or call it Eternity…  a completely different dimension outside of our 24/7 time frame, comes into play. Permission to glimpse into Eternity past, present and future leaves no space for mere words. My finite moment was enveloped and expanded backward and forward in that instant of perfectly still rest. I had just happened upon it, and was irresistibly drawn into it. And beautifully, I allowed myself to rest there at perfect peace.

Unexpectedly, the silent Voice sounded throughout my person. I describe it as that absolutely true invisible Still Small Voice that is never wrong, never. I have learned to stake my life on its veracity. “You will be like Madame Rothschild, the finances will pour through your hands!” 

That solid pronouncement was; a statement of faith, and a promise for my life time!

The weight of this revelation rested upon and within me; it did NOT originate within me. The blessed Spirit of Truth spoke with complete surety and therefore, I had no reason to doubt.  Those words fell into my heart, my soul, my spirit, my body. They were absorbed, becoming a part of my very DNA from that moment to this. My life was forever set on things above. I left that place renewed, with the knowledge that daily, I could trust our ONE true Friend and Guide unto death.

From that day forward I understood that dear pioneering Madame Rothschild was a lover of the Lord God of Israel, and had learned to trust Him above all others. For her, He was the Giver of good gifts, helping her in her life’s work of quenching the insatiable thirst found in this needy land. The same Holy One, drew me, and permitted me to receive a portion of the eternal legacy of faith, for which I am humbled. He and He alone is my focus; and the Lover of my soul.

Looking back over the, full and unique lives Jay and I and our sons have been blessed to enjoy, I explained to our men: “To me, the need of finances were simply the ‘oil’ needed for the machinery of faith to operate smoothly. They were not the focus of our lives. We never had the finances needed for any project the LORD laid before us. He demanded that we trust Him! This is what most boards and cooperations never understood. We don’t understand, but we were determined to trust and obey. It works!” 

Here you can see the beautiful Memorial Gardens to the Rothschild family:

My letter thanks you for your love gifts for the various aspects of our lives as a family, Israel Vision and Still Small Voice. First we were parents, and then Jay led the way in the production of 150 documentaries, hundreds of TV talk shows created in Jerusalem, along with staff salaries, living expenses, and all of the years of travel and ministry. I headed up work with the sexually abused in many countries giving seminars, counselling and writing books. Jay says that the combined budget would be incalculable. We keep good books and pay taxes to the various authorities. To God be ALL the glory. Over dinner last night I reminded the family that we have always given with open hands and hearts and have never suffered want. Yet… it continues to be a day by day walk.

Several of you have encouraged me to rest, and others have asked when I will return to Nepal. I certainly hope to do so along with children and grandchildren as well. But, now I am needed in my family. Jay is getting on his feet and doing very well, but tires easily. My work is to watch out for him. This is needed at this time, as he tends to ‘over do’ it and must rest.

Thank you for your letters. I am so delighted to hear your news, and see your hand writing. And so my heart is filled with gratefulness today, for the JOY of being alive, for the JOY of being part of this miracle nation in it’s 70th year, for the JOY of strength and health, and the JOY of family and last but certainly not least, the JOY of my work. I love to communicate with you and pray this finds you prospering and in good health even as your soul prospers.   With love from,

Meridel Rawlings PhD. Box 84156, Mevasseret Zion, 9079097  ISRAEL

God Lives Here! February 2018

Meridel Thanks you…
Shalom Dear Friends:

“Those who feared the LORD spoke to one another, and the LORD gave attention, and heard it and a book of remembrance was written before Him for those who fear the LORD and those who esteem His Name.”  Malachi 3:16

Photo: My Granddaughter Cecilia by the aloe plant holding oranges from the clementine tree we planted for her. Last week, we all had a most unusual experience. I had taken a break from office work and was in the garden pruning our aloe plant. The winter winds had ripped most of the flowers away. I was trimming the stalks.

Our office manger came outside and said, “Meridel there is a lady at the gate, and she says she knows you but, that you do not know her.”  I recognised the family name as one of the charities our production team had produced teaching material for in DVD form.

The elegant lady that stood before me was dressed in a dusty rose blouse and skirt with matching stylish chiffon scarf draped around her shoulders. I observed that she was an orthodox woman, an observant Jewess. She was shy, but also got right to the point and amazed us by pronouncing: “God lives here!”

“Well, yes, yes He does, I affirmed, in agreement, “we are very blessed indeed by His Presence.”

She explained; “I live in Jerusalem and come to a hairdresser in this neighbourhood. For several years now, when I come over, I stand near by taking in the view. I have prayed for your family, because God lives here! I feel His Presence so strongly in this place and am comforted.”

I invited her in and gave her a glass of water (in the Name of the LORD). It was 24C, so warm this February morning, so we sat outside in the sunshine. In the stillness of the moment, we heard a mother quail call her little ones into line. Bees buzzed in the rosemary bushes and birds sang out their joyous spring trills for ‘being back’ home from Africa. We enjoyed that very special moment together; suspended somewhere between the present and eternity. “Who is this precious person” I wondered? My son Josh brought us tea. She also greeted him with, “God lives here.” He smiled in agreement.

When hearing that she was still in grief over the loss of her mother, I was able to share how I was profoundly comforted on a wild winter Jerusalem day. It was the day my mother died in Canada, I sat like a bereft orphan, all alone on the other side of the world. I was in great need of comfort.  It came in a sudden most unexpected encounter. Later that night I was visited in a dream. One day I will share it. On her way up the stairs to her car, we ran into Jay just coming out of his office. Again she pronounced: “God lives here, and I am happy to see that you look so well.”

In parting, I assured her that she could visit us whenever she was in the area. I invited her to come and rest in the garden, as long as she liked. I also mentioned that there was bed for her when she needed it.

Now, how special was that? When she pronounced so emphatically: “God lives here” I was showered all over with tingles from the Holy Spirit. (prickles in Hebrew scripture.) We live moment by moment, one day at a time. I know that we encouraged her, but oh my, how much more she encouraged us! I share this with you because God is no respecter of persons. May He bring His special messengers to your home.

What a joy to receive your letter and see your hand writing. I see the Kingdom of God as enormous and all encompassing, embracing the most unlikely of souls. I consider those who stand with Jay and I as family. We must keep open minds and hearts, especially today as the darkness demands attention.

The whole world has gone mad with this computer age and phones that track our every step and even our conversations. But there is still nothing quite as sweet as a love letter from a friend. And… when they add a little extra goodness, its just marvellous! How we live is a mystery, He is our source of life, breath, inspiration and sustenance. How we love to hear your news. We do believe that the foundations of Israel are settled down into the very bedrock of Abba’s Eternal Covenants. Israel and the Jewish people are like no other nation.

All hell is breaking out around us. Times are dire here. An Israeli F16 was shot down by Syrian forces on Saturday the 10th of February. Iran has set up proxies on the border of Lebanon… since 1982 the awful war in Lebanon they have never stopped supplying missiles to Hezballah. President Obama signed a pact with Hezballah giving them free licence to expand their movements of terror activity world wide. Consequently Iran has installed thousands of missiles aimed at our cities all along the Lebanese border.

Iran has built a highway from Tehran right up into Syria via Iraq. Inside of Syria they have created ammunition dumps and installed many military outposts all along the Syrian/Israeli Border on the Golan Heights. Iranian militants sit there just 7 miles from Israel. Israel had to take took out 12 supply centres that Iran had build up in Syria.  Russia waits in the wings, and Turkey is actively at war inside of Syria. No good can come from any of it. Mr. Netanyahu said in no uncertain terms that he would attack Syria if need be. Our son David said that when he was working with us, he wondered at Jay’s bold statement saying that “Damascus would become a ruinous heap.” Today it is almost a reality. They created a 4-part series on the Middle East BEFORE the most recent war.

We need your prayers and support as never before.  Our news here inside of Israel is dire. We are not afraid, but it is all very sobering. The best thing any Israeli can do is just ‘to keep on keepin on’ and pray for our leaders and military to be watchful and wise. It is written that the God of Israel neither slumbers nor sleeps. We certainly understand why. Please add your prayers into this current disastrous set up.

“And he [we] will be like a tree firmly planted by streams of water, which yields its fruit in its season, and its leaf does not whither. Planted in the house of the LORD, they will flourish in the courts of our God. They will still yield fruit in old age; they shall be full of sap and very green.”  Psalm 92:13,14. Israel as an ancient reborn nation 4,000 years old, today is filling the world with fruit.

The Feast of Esther known in Hebrew as Purim, begins on Feb. 25th, and we love to dress up and rejoice. It is a act of faith considering the rough neighbourhood that we live in.

May God bless you and our dear friends, and keep you!

Meridel Rawlings, Box 84156, Mevasseret Zion, 9079097 Israel.