Author: Dr. Meridel Rawlings

Maskit

Kun sanon sanan ”maski”, mitä tulee mieleesi? Onko tämä kompakysymys? Ei. Minulla maskit olivat tuttuja, olenhan sairaanhoitaja. Käytin maskia leikkaussalissa tai työskennellessäni tarttuvien tautien parissa. Maskin käyttäminen oli yksinkertaisesti normaalia menettelyä. Nykyään kaikki maailman ihmiset ovat käyttäneet maskia yli vuoden ajan. Ostan halvimpia ja yleisimmin käytössä olevia paikallisesta supermarketista. Minua ei häiritse, että omani ovat samanlaisia kuin useimmilla muilla. Panen maskin kasvoille lähtiessäni kotoa hoitamaan jokapäiväisiä rutiineja, eikä minuun vaikuta sen käytön pakollisuus. Sujautan sen taskuun kotiin palattuani. Hiljattain pojillani ja minulla oli tuotantopalaveri ja he ilmoittivat: ”Kun tuorein kirjasi nyt on julkaistu, sinun on tarpeen olla enemmän läsnä sosiaalisessa mediassa.” Tunsin oloni ahdistuneeksi, ja vastauskommenttini oli kielteinen. En kertonut heille syytä, koska tuossa tilanteessa en voinut tarkoin osoittaa alkusyytä. Aina kun kävimme samaa keskustelua ylleni tulvi irrationaalinen pelko. Se oli huolestuttavaa. Miksi minä pelkäsin ns. sosiaalista mediaa? Eikö se ole kaiken kaikkiaan nykymaailman tapa toimia menestyksellisesti? Asiasta käymämme viime keskustelu aiheutti minulle luisumisen paniikkimoodiin. Silloin totesin, että minun oli vetäydyttävä ja otettava aikaa vastauksien löytämiseen. Hiljentyessäni muistin olleeni nuorena tuskallisen yksityinen ja arka. Valitsin …

Masks

When I say the word “mask” what comes to your mind?Is it a trick question? No. I was no stranger to masks because as a nurse, I wore a mask in the operating theatre, or when working with contagious diseases. Wearing a mask was simply considered, “protocol”. Today, all people in the world have worn masks for over a year now.  I purchase the cheapest most common ones at our local supermarket. It doesn’t bother me that mine are identical to most others. I put my mask on, when I leave the house to go about my daily routine; unaffected by having to wear it. I slip it into my pocket upon returning home. Recently, my sons and I had a production meeting and they announced: “With the publishing of your latest book, you will need a greater presence on “social media.” I felt uneasy and my response was negative. I did not tell them why, because at the time, I couldn’t put my finger on, “why”? Whenever we had this discussion; I was flooded by …

Still Small Voice, February 2021

Shalom dear Friends: As far back as I can remember, I have always loved a good view.  Something in me needs to “see out”. I discovered the creative living world that surrounds us all. The beauty of nature speaks and blesses me. Growing up on the vast expanse of the Canadian Prairies, I was fascinated by the response of vast wheat fields to playful summer breezes. The standing grain moved in what resembled gentle rolling waves as if keeping rhythm to some unseen orchestra. To the west, the massive dark navy blue snow capped Rockies created awe. These experiences and others beckoned me to explore the world far beyond the veranda and garden of our little white clap board house. Today, the ability “to see” begins with the fear or respect of God. To me it is the beginning of wisdom. With so many demi-gods strutting about today, we are left wanting. Finding that quiet moment helps to ease our current state of isolation. It helps me to remind myself that I am still part …

Still Small Voice, Februar 2021 auf Deutsch

Schalom liebe Freunde Soweit ich mich erinnern kann, habe ich eine schöne Aussicht immer geliebt. Etwas in mir muss «hinausschauen» können, Ich habe die kreative und lebendige Welt entdeckt, welche uns alle umgibt. Die Schönheit der Natur spricht mich an und segnet mich. Aufgewachsen in der Weite von Kanadas Prärien, war ich fasziniert von der Reaktion riesiger Weizenfelder auf eine sanfte Sommerbrise. Das stehende Getreide bewegte sich in sanften, rollenden Wellen, als würde es der Rhythmus eines unsichtbaren Orchesters beibehalten. Gegen Westen hin sorgten die massiven, dunkelblauen und schneebedeckten «Rocky Mountains» für ehrfürchtiges Staunen. Diese und andere ähnliche Erfahrungen lockten mich, die Welt jenseits der Veranda und des Gartens unseres kleinen, weissen Dachschindelhauses zu erkunden. Heute beginnt für uns die Fähigkeit zu «sehen» mit der Ehrfurcht und dem Respekt vor Gott. Für mich ist das der Anfang der Weisheit. Bei so vielen Halbgöttern, welche heute herumstolzieren, mangelt es bei uns um das Verlangen danach. Das Finden dieses ruhigen Moments hilft uns, den gegenwärtigen Zustand der Isolation zu erleichtern. Es hilft mir, mich daran zu erinnern, …

Pieni hiljainen ääni Helmikuu 2021

SShalom, kallisarvoiset ystävät! Niin kauan kuin voin muistaa olen aina pitänyt hyvistä näköaloista. Jonkin minussa tarvitsee ”nähdä ulos”. Löysin meitä kaikkia ympäröivän luovan, elävän maailman. Luonnon kauneus puhuu minulle ja siunaa minua. Koska kasvoin Kanadan preerioiden avarilla lakeuksilla, minua kiehtoi laajojen vehnäpeltojen vastaus leikkiville kesätuulille. Pystyt viljan tähkäkorret liikkuivat lempeitä, vyöryviä aaltoja muistuttavina muotoina kuin pysytellen jonkin näkymättömän orkesterin tahdissa. Lännessä päin olevat tummat, laivastonsiniset Kalliovuoret lumihuippuineen saivat aikaan ihailevaa kunnioitusta. Nämä kokemukset ja muutkin viittoilivat minulle kutsuen tutkimaan maailmaa paljon laajemmalti kuin vain pienen valkoisen vuorilaudoitetun talomme verannan ja puutarhan osalta. Nykyisin kyky ”nähdä” alkaa Jumalan pelkäämisestä tai Jumalan kunnioittamisesta. Minulle se on viisauden alku. Monia puolijumalia tepastelee nykyään ympäriinsä ja me jäämme puutteenalaisiksi. Hiljaisten hetkien löytäminen auttaa keventämään tämänhetkistä eristyksen tilaa. Se auttaa minua muistuttamaan itselleni, että olen yhä osa Luojani loisteliasta maailmaa, jonka kauneus ulottuu äärettömästä aina rajalliseen asti. Hänen sormenjälkensä ovat nähtävissä kaikkialla. Tänä aamuna otin valokuvan kukkivasta mantelipuustamme. Sen suloiset, tuoksuvat ja valkoiset kukinnot ja upouudet lehdet puhuvat keväästä ja Jumalan ikuisista lupauksista omalle kansakunnalleen ja Israelin kansalle. Kyllä, meitä …

Still Small Voice, Januar 2021 auf Deutsch

Schalom liebe Freunde Ein gesegnetes 2021 wünsche ich allen und jedem Einzelnen, der diesen Brief liest. Was ermutigt uns in diesem neuen Jahr? Für mich ist es dieses Gefühl von neuen Möglichkeiten. «Die Dinge werden besser laufen ….» «Ich werde dieses Jahr voran kommen ….» «Ich werde einige der Dinge erledigen, die in meinem Herzen verborgen sind.» «Ich werde meine Rechnungen bezahlen, irgendwie.» «Ich werde besser sein ….» «Wie ist es mit Dir?» Ich bete, dass Du das optimistisch und hoffnungsvoll auffassen kannst. Kann es wirklich sein, dass ich vor einem Jahr noch nie von COVID-19 gehört habe? Ich ging meinem täglichen Leben ohne Maske oder Desinfektionsmittel nach. Wenn ich meine Freunde sah, umarmte ich sie, küsste meine Enkelkinder und teilte die Sabbat-Mahlzeiten mit der Familie. Ich habe in einem überfüllten Lebensmittelgeschäft eingekauft und ein paar Freunde gesehen, als ich durch die Gänge ging? Ah, das waren die guten alten Zeiten. Wir haben die erste, zweite und sogar dritte Welle der Pandemie überlebt. Tragischerweise sind mehr als eine Million geliebte Menschen von uns gegangen. Millionen …

Pieni hiljainen ääni, Tammikuu 2021

Shalom kallisarvoiset ystävät! Toivotan siunattua vuotta 2021 joka ikiselle tätä kirjettä lukevalle. Mikä tässä uudessa vuodessa rohkaisee meitä?Minulle sellainen seikka on tunne mahdollisuudesta.”Asiat kyllä menevät parempaan päin…”“Pääsen tänä vuonna eteenpäin.”“Saatan valmiiksi muutamia niistä asioista, jotka olen työntänyt sydämeni syvyyteen.” “Maksan laskuni, jollain keinolla.”“Teen paremmin, olen parempi…” Entä Sinä? Toivottavasti luet tämän optimistisena ja toiveikkaana. Voiko olla totta, että vuosi sitten en edes ollut kuullut koronasta? Elin arkielämääni ilman hengityssuojainta ja käsidesiä? Halasin ystäviäni heidät tavatessani, annoin suukon lapsenlapsilleni ja söin yhdessä perheen kanssa sapattiateriaa. Tein ruokaostokset väenpaljouden keskellä kaupoissa ja tapasin muutamia ystäviä hyllyjen välissä kävellessäni. Oi, ne olivat vanhoja hyviä aikoja. Olemme selvinneet ensimmäisestä, toisesta ja jopa kolmannesta pandemia-aallosta. Traagista kyllä, yli miljoona rakasta läheistä on menetetty. Miljoonat ovat joutuneet lähes köyhyyteen, ja tilanne näyttää vain pahenevan. Jumalanpalvelukset ja lomat siepattiin meiltä, puhumattakaan rajoituksista liikkumisen rajaamisen ja rakkaiden luokse tehtävien vierailujen suhteen. Elämme parhaillaan vuoden pimeimpiä ja kylmimpiä viikkoja. Pandemia jatkaa jylläämistään. Kyllä, selviämme hengissä, ja eloonjääminen on hyvä juttu. Mutta jos olet kaltaiseni, haluat enemmän kuin vain selviytyä hengissä. Haluat kukoistaa, olla rehevä. …

Still Small Voice January 2021

Shalom dear friends: A blessed 2021 to each and every soul reading this letter. What is it about the New Year that encourages us? For me, its that sense of possibility.  “Things are going to get better …” “I will come ahead this year.” “ I will accomplish some of the things tucked away in my heart.” “I will pay my bills, somehow.” “ I will be better …”  “How about you? I pray this finds you optimistic and hopeful. Can it really be that a year ago I’d never even heard of COVID-19? I went about my daily life without a mask or sanitiser? I hugged my friends when I saw them, kissed my grandchildren, and shared family Shabbat meals. I did my grocery shopping in a crowded store and saw some friends while walking the aisles? Ah, those were the good old days. We have survived the first, second and even third waves of the pandemic. Tragically more than a million loved ones have been lost. Millions have been reduced to near poverty …

Still Small Voice December 2020 auf Deutsch

Schalom liebe Freunde “Der Himmel verkündet die Herrlichkeit Gottes und das Firmament bezeugt seine wunderbaren Werke. Ein Tag erzählt es dem anderen, und eine Nacht teilt es der anderen mit. Ohne Sprache und ohne Worte, lautlos ist ihre Stimme, doch ihre Botschaft breitet sich aus über die ganze Erde und ihre Worte über die ganze Welt.» Psalm 2,5 Letzte Nacht träumte ich, ich sei im Himmel. Mir fehlen die Worte, um die lebendige Schönheit zu beschreiben, die ich erlebt habe. «Himmel» ist ein grossartiges Reich, eine grosse Welt oder ein Königreich. Ich habe die Heilige Stadt nicht gesehen. Dieses Land der Harmonie pulsiert voll von Perfektion und Leben. Eine sanfte Brise, beladen mit dem Duft von Blüten, wehte um mich herum. Hier pulsiert alles vorLeben. Ich konnte meine Augen nicht von den sich ständig verändernden Himmeln über mir abwenden. Die sanften Farben bewegten sich wie Strömungen in einem Ozean. Jeder Farbton kreierte seinen eigenen harmonischen Klang. Eine Taube tauchte in die Umgebung ein und schuf eine Symphonie aus Farbe und Klang. Ich war fasziniert von der Strömung und den …

Pieni hiljainen ääni … Muistoja Joulukuu 2020

Shalom kallisarvoiset ystävät! Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaankansi ilmoittaa hänen kättensä tekoja. Päivä lausuu päivälle sanan, yö ilmoittaa yölle tiedon. Se ei ole puhetta eikä sanoja, joiden ääni ei kuuluisi. Niiden ääni ulottuu yli koko maan ja niiden sanat maan piirin ääriin. Psalmi 19:2-5 RK Viime yönä näin unessa olevani taivaassa. Minulla ei ole sanoja, joilla edes yrittää kuvailla kokemaani elävää kauneutta. Taivas on upea valtakunta, mahtava maailma tai kuningaskunta. En nähnyt pyhää kaupunkia. Tuo harmonian maa sykkii täydellisyyttä ja elämää. Lempeät tuulenvireet täynnä kukkien tuoksua leijuivat ympärilläni. Kaikki siellä sykkii elämää. En saanut irrotettua silmiäni alati muuttuvasta taivaasta ylläni. Pehmeät värisävyt liikkuivat kuin meren virtaukset. Jokainen vivahde loi oman harmonisen soinnin kyyhkysen lennellessä niiden keskellä luoden värin ja äänen sinfoniaa. Olin lumoutunut virtauksista ja syvyyksistä vai pitäisikö sanoa korkeuksista. Lausahdin HÄNELLE, joka oli tuonut minut tuohon paikkaan: ”Siis tämän vuoksi kukaan ei halua lähteä pois taivaasta. Sitten kuulin huudahtavani: ”Minulla on vielä tehtäviä töitä!” Aika juhlia hanukkaa, VALOJEN juhlaa! Käsillä on hanukka-aika. Laitamme ikkunalaudoille tuoreita seetrinoksia puutarhasta ja poltamme suuren määrän pieniä tuikkuja. Kahdeksan illan …